|  Suomi

Yleisvenäläiseen festivaaliin on toisen kerran kokoontunut vähälukuisia suomalais-ugrilaisia kansoja

????????? 
17-20. elokuuta 2012 Leningradin alue vastaanotti II Yleisvenäläisen vähälukuisten kansojen ja samojedikansojen taidefestivaalin osanottajia. Festivaalissa esiintyi folkyhtyeitä Venäjältä ja Virosta.
 
Festivaalin juhlalliset avajaiset sattuivat samaan aikaan Viipurin kaupungin syntymäpäivän kanssa. Juhlivan kaupungin punaisella torilla oli kulkue, johon osallistui festivaalin taiteilijoita kansallispukuja päällään ja perinteisiä soittimia käsissään.

Viipurin piirin johtaja Nikolaj Šiškin piti tervehdyspuheen taiteilijaryhmille ja katsojille. Venäjän kansantaiteen talon varajohtaja Meri Rusanova onnitteli festivaalin osanottajia Venäjän federaation kulttuuriministeriön ja Venäjän kansantaiteen talon nimissä. Huolimatta siitä, että festivaali on oikein nuori, se on muodostunut jo perinteiseksi. Festivaali järjestetään perinteisesti Leningradin alueella. Tänään vietämme kaksoisjuhlaa, koska festivaalia pidetään Viipurissa kaupungin syntymäpäivänä. Suomalais-ugrilainen kulttuuri on osa suurta monikansallista venäläistä kulttuuria, se on kuin helmi Venäjän kansojen kulttuurien helminauhassa, Meri Rusanova on korostanut.

Festivaalin historiasta kertoi Venäjän federaation Suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskuksen johtaja Tatjana Barahova: Kolme vuotta sitten me ja Venäjän Kansantaiteen talon edustajat olimme Pihkovan alueella tapahtuvan Kansainvälisen setukaisten festivaalin järjestäjien joukossa. Silloinkin tuli idea viettää Yleisvenäläinen festivaali Leningradin alueella. Näin syntyi uusi luova hanke, joka yhdistää suomalais-ugrilaisten ja semojedikansojen kulttuureja, edistää Venäjän kansojen yhdistymistä ja kansainvälisen kulttuuriyhteistyön kehittämistä.
 ?????????

Sen jälkeen kun festivaalin osallistujia oli evästelty lämpimin sanoin, Viipurin torin lavalta alkoi soida lauluja suomalais-ugrilaisilla ja samojedikielillä. Tavväl innk -kansallinen folkyhtye Murmanskin alueelta esitti saamelaista kulttuuria, Lampatšej folkyhtye Udmurtiasta esitti besermanien vanhoja laulelmia, kansallinen laulu- ja tanssiyhtye Varg Kara Tomskin alueelta tutustutti yleisön selkuppien musiikilliseen taiteeseen ja kansallinen folkyhtye Jugrasta Saly lenh esitti mansien soitinmusiikkia. Lauluyhtye Sateenkaari Tverin alueelta soitti inkerisuomalaista kulttuuria. Esiintyjäkaksikko Tatjana Lar ja Anotnina Anufrijeva Jamalin niemimaalta eivät jättäneet ketään kylmäksi. Laulajattaret upottivat katsojat hantien ja nenetsien myyttijen ja tarinoiden maailmaan. Setukaisten kansallinen tanssiyhtye Virosta Höbehall tutustutti katsojat oman kansansa tansitaiteeseen. Konserttiohjelmaan osallistui paljon yhtyeitä Leningradin alueelta, jotka säilyttävät alueen vähälukuisten kansojen, mm. inkeroisten, vepsäläisten, ja inkerinsuomalaisten kieliä ja perinteitä.

Komien laulukulttuuria edusti Petarin komien osakunnan Nevatasin folkyhtye Dzoridz. Erityisenä vieraana ulkomailta oli Tacis tanssiyhtye Latviasta.

????????? 
Kaikki osanottajat toivat festivaalille muistoesineitä kansan eniten arvostamia lintuja. Jokaisen esiintymisen jälkeen symbolisen elämän puun oksille lensi uusi lintu, ja konserttiohjelman lopuksi puun on löytänyt mieleisensä koko lintuparvi. Niin Tverin alueen inkerinsuomalaiset toivat pöllön, joka on viisauden symboli. Viron setukaiset valitsivat onnenlinnun ja hantit koppelon, joka antaa maailmanrauhaa ja terveyttä lapsille. Saamelaiset kuunnioittavat älykästä korppia.
 
Seuraavina päivinä konsertteja pidettiin Pietarissa eri lavoilla, mm. Venäjän Etnografisessa museossa, kaduilla ja moottoriveneillä, jotka liikennöivät Pietarin kanavissa ja Läntisen sotilaspiirin laulu- ja tanssiyhtyeen salissa.

Festivaalin ohessa järjestettiin pyöreän pöydän keskustelu, jonka puheenjohtajana toimi Venäjän kansantaiteen talon johtaja Meri Rusanova. Keskustelun aiheena oli Vähälukuisten suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen kulttuurien säilyttäminen. Taiteilijaryhmien ongelmia ja kehitysmahdollisuuksia. Kokoukseen osallistui folkyhtyeiden johtajia, kansatieteilijöitä, kielitutkijoita ja historioitsijoita. Meri Rusanova sanoi: Toivon, että festivaali kehittyisi ei ainoastaan taiteen näkökulmasta, vaan myös että siihen liittyisi valistus- ja koulutustoimintaa. Meidän on opittava kertomaan itsestämme. Festivaalin kehittämiseksi taiteilijaryhmien itse pitää ottaa meihin yhteyttä ja esittää ehdotuksiaan. Olemme valmiit kommunikoimaan ja keskustelemaan. Haluaisin, että vuorovaikutus olisi kaksisuuntaista.

Osallistuvien yhtyeiden johtajat kertoivat sekä omien taiteilijaryhmien historiasta että ongelmista, jotka liittyvät syntyperäisten kielen puhujien määrän vähentymiseen ja rahoituksen puutteeseen. Perinteinen kulttuuri siirtyy pois kylästä, sanoi Venäjän Etnografisen museon toimihenkilö Ljudmila Koroljova. Hän kertoi, että joka vuosi museon toimihenkilöt keräävät paljon kenttätietoja, joita sitten käsitellään, lähetetään arkistoon ja julkaistaan, kun se on mahdollista. Siitä syystä kulttuurityöntekijät ja taiteilijat voivat käydä museoissa ja tarkistaa, kuinka todenperäisesti heidän taiteilijaryhmät esittävät perinteitä.

Lopettaessaan pyöreän pöydän keskustelun Meri Rusanova vetosi osallistujiin: Monet teistä ovat omaan ammattiinsa innostuneitä. Olette itse sanoneet, että aloitte kehittyä vasta viime vuosina. Tämä suurelta osin tapahtuu valtion virastojen ja Venäjän Kansantaiteen talon aloitteesta. Jokaisella alueella on Venäjän Kansantaiteen talon kansantaiteen keskus. Tarkoituksemme on tukea Venäjän federaation kansojen kulttureja riippumatta siitä, onko heitä sata ihmistä tai mijoona.

Venäjän etnografisen museon saleissa tapahtui käistyöläisten työpajoja. Museon elokuvasalissa Tatjana Barahova esitti elokuvia, jotka on luonut Venäjän federaation Suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskuksen kuvausryhmä.
?????????

Luova ryhmä FINNOUGROvidenije kuvasi festivaalin tapahtumia, ja kuvaamiaan materiaaleja käytetään uusiin elokuviin, joita näytetään portaalilla http://www.finnougoria.tv/.

Festivaalin järjestäjät ja perustajat: Venäjän federaation kulttuuriministeriö, Venäjän kansantaiteen talo, Venäjän federaation Suomalais-ugrilainen kulttuurikeskus, Leningradin alueen kulttuurikomitea, Leningradin alueen Kulttuurin ja taiteen koulutuskeskus.

Tietokeskus Finnougoria, Anna Baženova

puh./faksi: 8 (8212) 44-03-40, 24-49-37;
e-mail: fucult@finnougoria.ru, finnougoria@mail.ru

« Takaisin edelliselle sivulle