Kun saaresta tulee koti. Entisöijän päivän kunniaksi
1. heinäkuuta Venäjällä vietetään entisöijien ammattijuhlaa. Juhla on aivan nuori, se on perustettu vuonna 2006. Siihen asti entisöijiä onniteltiin rakentajan päivänä. Ajan mittaan kävi kuitenkin selväksi, että entisöinti on täysin erillinen ja omalaatuinen toiminta, joka vaatii huippuosaamista, ja entisöijät ovat oman ammattijuhlansa arvoisia! Missä Karjalassa työskentelee parhaita entisöijiä? Tietysti Kižin saarella. Yksi heistä on Kiži-museon Kirvesmieskeskuksen päällikkö Andrei Kovaltšuk, puuarkkitehtuurin muistomerkkien I ammattiluokan entisöijä.
Monet museon työntekijät oleskelevat Kižin saarella koko matkailukauden, eli he lähtevät sinne toukokuussa suorittaakseen työtehtäviään ja palaavat syyskuussa. Toiset käyvät saarella ”vuorotyössä” yhdeksi tai kahdeksi viikoksi ja sitten palaavat Petroskoihin. Kirvesmieskeskuksen päällikkö Andrei Kovaltšuk ja osaston henkilökunta asuvat saarella ympäri vuoden. He tulevat ”suurelle mantereelle”, kaupunkiasuntoon, ovat siellä pari päivää ja menevät takaisin kotiin – Kižin saarelle.
Andrein vaimo Tatjana myös työskentelee Kiži-museossa, hän harjoittaa tapahtumamatkailun edistämistä: tunnettu Kižin regatta, tsasounien juhlat, Kižin volostin päivä, jousimiesten ja laskuvarjohyppääjien kilpailut tapahtuvat Kižin saarella Tatjana Kovaltšukin ponnistuksin. Kovaltšuk-perheen nuorin jäsen, 5-vuotias Anja, viettää saarella koko kesälomansa. Hän ihmettelee, että muut lapset matkustavat muualle, sillä Kiži on maailman paras paikka. Rehellisyyden nimissä on taas myönnettävä, että tämä rakkaus on osittain pakotettua: isällä ja äidillä ei koskaan ole lomaa kesällä. Perheen poika Mihail on myös varttunut saarella, 18-vuotiaana hän on samainkäinen kuin Kirvesmieskeskus. Hän on valmistunut koulusta ja aikoo päästä opiskelemaan tänä vuonna Pietarin Tietotekniikan, mekaniikan ja optiikan yliopistoon.
- Toisin sanoen Mihail ei halua jatkaa isänsä toimintaa?
- Minäkin alussa olin päässyt opiskelemaan Pietarin teknillisen yliopiston teknisen kybernetiikan tiedekuntaan, Andrei nauraa. Olin jopa opiskellut siellä puolitoista vuotta. Sitten minä siirryin Petroskoin yliopiston rakennusalan tiedekuntaan. En halua etsiä tilanteelle analogioita, mutta katsotaan.
Entisöijän päivän idea on syntynyt nimenomaan Pietarissa, 1. heinäkuuta 1945 siellä on alkanut Suuren Isänmaallisen sodan aikana tuhottujen monumenttien laajamittainen entisöinti. Museon Kirvesmieskeskus oli alkanut viettää 1. heinäkuuta osaston perustamispäivää kauan ennen kuin Venäjällä julistettiin entisöijän päivä. Niin Kižin entisöijillä on kaksi juhlaa samana päivänä.
- Tänään Kirvesmieskeskus on suuressa vastuussa, koska Te ja henkilöstönne lopetatte Kirkastuksen kirkon restauroinnin. Aikaisemmin Te olitte harjoittaneet hirsien valmistelua, ”parantaneet” ja korjanneet niitä, ja kunnostusvyöhykkeiden kokoonpanossa työskentelivät urakoitsijat Zaonezhje ja Alekon, mutta nyt Kižin Kirvesmieskeskus suorittaa paljon enemmän työtä. Pärjäättekö?
- En epäile Kirvesmieskeskuksen henkilöstön pätevyyttä. Me olemme tehneet työtä olka olkaa vasten Zaonezhjen ja Alekonin työntekijöiden kanssa kaikkina restaurointivuosina. Suuri osa töistä kohteella on Kirvesmieskeskuksen työntekijöiden suorittama. Pätevien kirvesmiesten-entisöjien osallistuminen Kirkastuksen kirkon restaurointiin on töiden menestyksen ja korkean laadun tae. Tänään henkilöstössä on 14 henkilöä, he kaikki sekä käyttävät taitavasti kirvesmiehen perinteisiä työkaluja ja menetelmiä että osaavat käyttää puuntyöstökoneita ja siirtää lasteja nostolaitteilla. Kolme ihmistä on opiskellut teollisuuskiipeilyn kursseilla ja osaa suorittaa restaurointitöitä korkeudessa. Lisäksi monet tulevat meille saadakseen kokemusta!
Kirvesmieskeskuksen
päällikkönä minua huolestuttavat byrokraattiset viivästykset. Zaonezhje ja Alekon ovat yksityisiä liikeyrityksiä, ja kun ne tarvitsevat eräitä materiaaleja työhön, he tilaavat ja heille toimitetaan. Minun oli jo marraskuussa ajateltava siitä, mitä voisin tarvita elokuussa. Kun minä en ole ajatellut siitä etukäteen, niin joudun odottamaan tai selviytymään sillä, mitä on olemassa. Valtiollinen järjestelmä toimii niin kömpelösti. Lisäksi pyyntöjä, raportteja ja lukuisia asiakirjoja, jotka vievät huomiota päätehtävästä. Selviydymme kaikesta muusta. Sitäkin suuremmalla syyllä, kun leijonanosa Kirkastuksen kirkon restauroinnista liittyy kupoleihin, paanuihin, ja Kirvesmieskeskuksen työntekijät ovat parhaita kattotöissä.
Andrei Kovaltšukin diplomityön aiheena oli Suisaaren kylässä sijaitsevan Ušakovan talon restaurointi ja kehittäminen matkailijoiden vastaanottoon. Diplomityön johtajana oli arkkitehtuurin akateemikko Vjatšeslav Orfinski.
- Oletteko silloin ajatellut, että tulette työskentelemään Kižin museoon ja restauroinnista tulee elämänne työ?
- En ole ajatellut. 1990-luvulla oli vaikeaa ajatella työstä museossa, päätehtävänä oli perheen elättäminen. Minkä kohtalo on määrännyt, se ei taas ole vältettävissä.
Andrei Kovaltšuk harrastaa luomistyötä vapaa-aikanaan. Teokset on tehty tavallisesti perinteisistä materiaaleista – puusta, metallista, savesta. Suunnittelijan puuesineet koristavat Andrein monien ystävien ja kollegojen taloja. Andrei harrastaa viime aikana pienten Steampunk- tyylisiä veistoksia. Steampunk on tieteiskirjallisuuden suuntaus, jossa tapahtumaympäristönä on höyrykoneiden aikakausi. Kaikki on loogista, kun Kirkastuksen kirkon restaurointi on luomistyötä, jota rajoittavat historialliset ja perinteiset puitteet. Sekin on fantastista!
Me onnittelemme Andrei Kovaltšukia ja kaikkia entisöijiä, jotka ovat tehneet tai tekevät työtä Kižin saarella, ammattijuhlan johdosta! Kiitos työstänne!
Katsokaa entisöjien työstä kertovaa Kirkastus-elokuvaa, joka on kuvattu vuonna 2014 Kristuksen kirkastuksen kirkon 300-vuotisjuhlan kunniaksi.
Linkki Kirkastus-elokuvaan http://www.youtube.com/watch?v=00h-QL89HIE
Galleria
