Suomalais-ugrilainen maailma: vähän historiaa ja maantiedettä
Suuren nykyaikaisen ranskalaisen historioitsijan Roger Chartier\\'n mukaan meitä ympäröivä maailma on äärettömän täynnä monipuolisia paikkoja, esineitä, henkilöitä ja kieliä. Se on ihana nimenomaan tällaisessä moninaisuudessa. ”Yritys voittaa ja poistaa sitä moninaisuutta tarkoittaa piirtää tulevaisuuden huolestuttavan kuvan”.
Tästä äärettömästä moninaisuudesta voidaan erottaa erikoinen ja laaja kulttuuri- ja tietoalue, jota on tapana kutsua suomalais-ugrilaiseksi maailmaksi. Tämä maailma yhdistää 24 suomalais-ugrilaista kansaa ja niiden sukukansaa, jotka ovat pystyneet vuosisatojen aikana säilyttämään omaperäisyytensä, kielensä, esi-isiensä perinteet ja tavat. Nykyisessä vaiheessa suomalais-ugrilaisten yhteistyö on tehostunut, heidän kiinnostuksensa toisiinsa kehittyy ja kasvaa. Kansainvälisestä suomalais-ugrilaisesta liikkeestä on tullut Euroopan huomattava yhteiskunnallinen ilmiö. Se liike suuntautuu pääasiassa kaikkien suomalais-ugrilaisen maailman kansojen säilyttämiseen ja kehittämiseen.
 |
Saamelaiset asuvat Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä (Murmanskin alue).
Kveenit ovat Norjan suomalaiset, jotka asuvat Norjan pohjoisosassa.
Suomalaiset ovat Suomen perusväestö. He asuvat Ruotsissa, Norjassa,Venäjällä sekä USA:ssa ja Kanadassa.
Karjalaiset asuvat Venäjällä (Karjalan tasavalta, Tverin, Leningradin, Murmanskin ja Vologdan alueet), Suomessa ja Kazakstanissa.
Inkeroiset (inkeriläiset) asuvat Venäjällä ja Leningradin alueella (vuoteen 1710 saakka se oli Inkerin kuvernementti) ja Karjalassa. Viime kahdessa vuosikymmenessä monet inkeroiset ovat muuttaneet Suomeen ja saaneet pysyvän oleskeluluvan.
Virolaiset ovat Viron perusväestö. Sen lisäksi he asuvat Venäjällä, Latviassa ja Ukrainassa.
Setukaiset asuvat Virossa ja Venäjällä (Pihkovan aluella).
Liiviläiset asuvat Latvian länsiosassa.
Unkarilaiset ovat Unkarin perusväestö. He asuvat myös Romaniassa, Serbiassa, Slovakiassa, USA:ssa ja muissa maissa.
Csángó-unkarilaiset asuvat Romaniassa, Karpaattien vuoristoalueilla.
Seuraavien kansojen asuinalueet sijaitsevat Venäjällä:
Vatlaiset asuvat Leningradin alueen Kingiseppin piirin pohjoisosassa;
Syrjäänit asuvat Komin tasavallassa ja pienin ryhmin Länsi- ja Itä-Siperiassa;
Permjakit asuvat Komin Permin piirikunnassa, Kirovin ja Sverdlovskin alueilla;
Hantit asuvat Hanti-Mansian piirikunnassa, Jamalin Nenetsiassa ja Tomskin alueella;
Mansit asuvat Hanti-Mansian piirikunnassa, Sverdlovskin alueen pohjoisosassa ja Permin aluepiirissä;
Besermanit asuvat Udmurtian luoteisosassa Tšeptsi-joen varrella;
Udmurtit asuvat Udmurtian tasavallassa ja Venäjän Federaation muilla alueilla;
Marit asuvat Marin tasavallassa ja muilla alueilla;
Mordvalaiset asuvat Mordvan tasavallassa: ersäläisten asuinalue on Sura-joen varsi, mokshalaisten – Moksha-joen varsi;
Nenetsit asuvat Nenetsian autonomisessa piirikunnassa, Arkangelin alueella, Komin tasavallassa, Hanti-Mansian piirikunnassa, Jamalin Nenetsiassa, Tjumenin alueella ja Novaja Zemljan saarella;
Nganasanit asuvat Taimyrin autonomisessa piirikunnassa ja Krasnojarskin aluepiirissä;
Enetsit, Jenisein samojedit, asuvat Krasnojarskin aluepiirissä;
Selkupit asuvat Tjumenin ja Tomskin alueilla, Jamalin Nenetsiassa, Krasnojarskin aluepiirissä.
|
Tänään suomalais-ugrilaisten väkiluku on 25-26 miljoonaa ihmistä. Se on vain puoli prosenttia maailman väkiluvusta. Kielten suhteen se määrä on vielä pienempi: suomalais-ugrilaiset kielet ja samojedikielet ovat vain 0,3% maailman 6912 kielestä, jotka löysi ja dokumentoi uskonnollinen kansalaisjärjestö SIL International .
Tunnetun unkarilaisen fennougristin Peter Domokosin mukaan, suomalais-ugrilainen maailma on vain pieni pala ihmiskuntaa, pieni saari. Määrälliset luonnehdinnat eivät taas toimi arvon mittana, kun kyseessä on ihmisyhteisöjä. ”Suomalais-ugrilaisilla on paljon enemmän merkitystä maapallolla, maailman historiassa ja kulttuurissa, löydettyjen ja tutkittujen kielten luettelossa, kuin heidän lukumääränsä on”.
Nyt yhä enemmän tutkijoita tukee hypoteesia siitä, että äidinkielinään suomalais-ugrilaisia kieliä puhuvat ihmiset ovat asuneet Euroopassa jo noin 10 vuosituhatta. Oletettavasti, Itä- ja Keski-Euroopassa ennen Suurta kansainvaellusta vallitsi suomalais-ugrilainen puhe. Sitten suomalais-ugrilaiset kielet alkoivat erota toisistaan eivätkä ne ole pitäneet yhteyksiä muutamaan vuosituhanteen. Sukukieliä puhuvien kansojen etsimistä jatkettiin 1700-luvun lopussa. Tiedemiehet etupäässä kielitieteilijät tekivät sitä. Tähän prosessiin liittyi vähitellen yhä enemmän kulttuuri-ja tiedemiehiä: lingvistejä, kansatieteilijöitä, historioitsijoita ja kirjailijoita.
1930-luvulla syntyi kansainvälisen fennougristien tiedefoorumin perustamisen aate. Vuonna 1947 Neuvostoliitossa (Leningradissa) järjestettiin ensimmäinen Neuvostoliiton fennougristien konferenssi. Vuonna 1955 Unkarin kaupungissa Szegedissä ja vuonna 1958 Helsingissä pidetyihin konferenseihin osallistui ulkomaisia fennougristeja. Unkarilaisten ja suomalaisten tiedemiesten ja yhteiskunnan vaikuttajien aloitteesta järjestettiin Ensimmäinen kansainvälinen kongressi vuonna 1960 Unkarin pääkaupungissa Budapestissa. Sen jälkeen joka viides vuosi eri kaupungeissa vuorotellen maissa, joissa asuu suomalais-ugrilaisia kansoja, pidetään finnougristien tiedefoorumeja. Voimme korostaa sekä yhdentoista foorumin järjestämisen säännöllisyyttä että niiden korkeaa tieteellistä tasoa.
Samalla kasvaa yhteyksien ja yhteistyön merkitys. Nykyään ne koskevat elämän eri aloja: esimerkiksi etnopolitiikkaa ja taloutta, terveyden ja ympäristön suojelua, koulutus- ja kulttuurivaihtoa. Vuodesta 1992 alkaen joka neljäs vuosi pidetään Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressia. Sen päätarkoitus on säilyttää ja kehittää suomalais-ugrilaisia kansoja ja niiden kulttuureja ihmiskunnan perinnön osana. Syktyvkkar, Budapest, Helsinki, Tallinn ja Hanti-Mansijsk ovat vastaanottaneet kongresseihin osallistuvat lähetystöt. Joka kerta kokousten merkitys on kasvanut, ja ne ovat houkutelleet yhä enempien kansojen edustajia. Tänään suomalais-ugrilainen maailma valmistautuu jo VI kongressiin, jota pidetään Unkarissa vuonna 2012..
Tutkijat yhä useammin käyttävät Suomalais-ugrilainen maailma -termiä laajassa merkityksessä. He liittävät tähän yhteisöön sukukieliä ja samojedikieliä puhuvia ihmisiä ja saamelaisia. Niin, suomalais-ugrilaisiin kansoihin kuuluu 24 kansaa, joiden historia, väkiluku ja poliittinen asema eroavat kovasti toisistaan. Suomalaiset, unkarilaiset ja virolaiset muodostavat väestön enemmistön itsenäisissä valtioissa, EU:n jäsenissä. Heitä on miljoonia. Monikansallisella Venäjällä (yli 180 kansaa, jotka puhuvat yli 100 kieltä ja murretta) 24 suomalais-ugrilaisista kansasta asuu 19 kansaa. 19:sta 10 kuuluu Venäjän Federaation vähälukuisten alkuperäiskansojen luetteloon. Niiden joukossa on näitäkin kansoja, joiden väkiluku on vähemmän sataa ihmistä. Joistakin kansoista ei tiedetä aivan mitään Euroopassa eikä maailmassa. Kiinnostus heihin, heidän elämäntapaansa ja kulttuuriinsa tiiviissä suomalais-ugrilaisessa veljeydessä johtaa siihen, että kansainvälinen yhteisö kiinnittää huomiotaan vähälukuisten kansojen kohtaloon. Suomalais-ugrilaisten vastavuoroinen vaikutus ja tuki ovat erittäin tärkeitä heidän kieltensä ja kulttuuriensa kehittämisessä.
Käytettiin aineistoa, jonka antoi sivustomme partneri virolainen järjestö Fenno-Ugria, ja seuraavia julkaisuja:
1. ???????? ?? ????? / ??. ???. ????? ???????? ; ???. ???. ??????: ?. ??????????? ? ??.- ???????? : ???? ??. ????? ??????, 2000.
2. ??????, ?. ?????????? ???????? ? ???????? / ???? ?????? ; [???. ? ??. ? ???????. ?. ?. ????]. - ?????? : ????? ????????????, 2006.