Keskustelua käytiin paljon mm. suomalais-ugrilaisilla kielillä kirjoittavien toimittajien kielten merkkiongelmista Internetissä. Lehtimiehet haikailivat yleisvenäläisen suomalais-ugrilaisen sanomalehden perään, mutta toteuttamiseen ei kellään ollut (vielä) rohkeutta käydä. Seppo Lallukka visioi puhenvuorossaan suomalais-ugrilaisten tv-ohjelmien arkistoa, jota olisi mahdollista käyttää Internetin kautta. Tekijänoikeuksien selvittely estänee kuitenkin arkiston luomisen kovin nopealla aikataululla.
Omassa puheenvuorossani esitin toivomuksen, että jatkossa päätöksissä otetaan huomioon myös kirjastojen rooli. Tähän asti on asiakirjoissa oli mainittu vain arkistot ja museot, vaikka kielen näytteiden tallentajana kirjastolla on tärkeä rooli. Udmurtian kansalliskirjaston edustaja Nadezhda Limonova oli samassa sektiossa ja tuki omassa puheenvuorossaan myös kirjastojen mukaanottoa. Esittelimme myös Karjalan kansalliskirjaston koordinoimaa s-u kirjastojen portaalia, jonka kanssa yhteistyässä on Kominform Komista.
Päätösasiakirjojen sanamuotoa oli muutettu niin, että kaikki erilaiset olevat ja tulevat organisaatiot voivat olla mukana toimimassa. Varsinaisen kongressin lisäksi paikallinen "kansalliskirjasto" oli järjestänyt kirjastoväelle oman kokouksen, johon myös osallistuin. Siellä pääteemoja olivat kirjallisuuden saanti eri tasavalloissa, kansallisilla kielillä ilmestyvän kirjallisuuden vähyys, URBIS-jatko Venäjän kansalliskirjaston sivuilla ja mainittu s-u kirjastojen portaali.
Hanty-Mansijskista jatkoin matkaa Jakutiaan, seminaariin Linguistic and Cultural Diversity in Cyberspace 2-4.7.2008.
Maire Aho
Helsingin yliopiston slaavilaisen kirjastonhoitaja