21. lokakuuta monilla alueilla vietettiin sukukansojen päivää. Sitä juhlittiin sekä Venäjän tasavalloissa että ulkomaillakin.
Koko iso ja ystävällinen perhe, jonka 16 kansaa asuu Unkarista lännessä Uraliin ja Siperiaan idässä, Skandinavian ja Kuolan niemimaalta pohjoisessa Volgaan etelässä, juhlii tänä päivänä. Suomalais-ugrilaisten kansojen kulttuuria ja perinteitä tunnetaan laajalti kaikkialla maailmassa. He suojelevat huolellisesti näitä perinteitä ja äidinkieliään huolimatta alue- ja uskontoeroavuuksista sekä maiden välisistä rajoista. Kaikkien suomalais-ugrilaisten kansojen edustajat osallistuvat säännöllisesti kaikkiin kansainvälisiin konferensseihin, joiden aihe on kieli, kulttuuri ja oikeudet. Mitkään voimat, jotka pyrkivät erottamaan suomalais-ugrilaisia sukukansoja, eivät pysty saavuttamaan tavoitteitaan.
Karjalakaan ei jäänyt sivuun juhlista. 21. lokakuuta etnokulttuurisessa keskuksessa Lyyditalossa Petroskoissa pidettiin juhlallinen teenjuonti, jonka aikana otettiin videoyhteyttä Helsinkiin ja Pyhäjärveen. Osallistujat, joiden joukossa oli lyydiläisiä, vepsäläisiä ja virolaisia, onnittelivat toisiaan juhlien johdosta, ja näkivät Petroskoin valtionkonservatorion opiskelijoiden esityksen, jota johti Suomalais-ugrilaisten kansojen musiikkilaitoksen opettaja, etnomusiikkitieteilijä ja Istoki-yhtyeen tieteellinen johtaja Svetlana Nikolaeva. He esittivät muutaman perinteisen karjalaisen laulun sekä kertoivat kansan musiikkitaiteen tutkimiseen ja säilyttämiseen liittyvästä toiminnastaan. Yleisö, mm. videokokouksen osallistujat, pitivät kovasti konsertista, koska jotkut heistä kuulivat lauluja, joita oli laulettu lapsuudessaan karjalaisissa kylissä. Opiskelijat kävivät mielellään Tulilinnun museossa ja tutustuivat sen perustamishistoriaan. Juhla ei olisi tietenkään voinut onnistua ilman perinteisiä karjalaisia teeherkkuja eli karjalanpiirakoita, marjapiirakoita ja maukkaita virolaisia kalavoileipiä.
Juhlissa lyydin kielikurssien opiskelijat saivat lahjaksi ihanan uuden lyydi-venäjä- ja venäjä-lyydi-sanakirjan. Sitten he lauloivat tunnetun lyydiksi käännetyn laulun nimeltä Vanhempainkoti. Olemme varmoja, että lyydiksi tai karjalaksi laulettujen laulujen määrä kasvaa nyt vuodesta toiseen.
Ulkomailla tänä päivänä oli myös paljon mielenkiintoista. Tallinnassa 21. lokakuuta pidettiin konsertti, jossa esiintyi vatjaksi, inkerinsuomeksi, udmurtiksi, mariksi, karjalaksi ja võroksi laulavia artisteja. Suomessa tänä päivänä vietettiin jo kolmatta sukukansoille omistettua juhlaa. Lokakuussa oli jo pidetty Sugrifest Tampereella ja Oulussa. Tänään järjestettiin Helsingin kirjastossa suuret juhlat, joihin osallistui suomalaisia ja unkarilaisia artisteja.
On ihanaa, että nämä juhlat edistävät uusien kontaktien syntymistä ihmisten välille, jotka ovat kiinnostuneet kansankulttuurin ja äidinkielen säilyttämisestä, sekä johtavat yhteistyöhankkeiden luomiseen. Toivomme, että karjalaiset nuoret osallistuvat jatkossakin juhliin, jotka omistetaan sekä karjalaiselle kulttuurille ja karjalan kielelle että yleensä suomalais-ugrilaiselle kulttuurille.
Onnittelemme juhlien johdosta sekä Karjalan asukkaita, mm. karjalaisia, vepsäläisiä, inkerinsuomalaisia, että myös kaikkien sukukansojen edustajia!