MAFUN ehdotti, että alkuperäiskansojen maaseutukulttuurikeskukset voivat yhdistyä
16. toukokuuta MAFUN eli Suomalais-ugrilaisten kansojen nuorisoliitto järjesti Alkuperäiskansojen maaseutukulttuurikeskukset –oheistapahtuman YK:n alkuperäiskansojen pysyvän foorumin 13. istunnon osanottajille. Istunto pidettiin YK:n päämajassa New-Yorkissa. Tapahtumaan osallistui alkuperäiskansojen noin 30 edustajaa.
Tapahtuman moderaattorina oli suomalais-ugrilainen aktivisti ja Viron edustaja pysyvässä foorumissa Oliver Loode. Oliver Looden mielestä on tarpeellista kehittää maaseutualueita, koska suurin osa alkuperäiskansoja asuu nimeomaan maaseudulla. Hän ehdotti, että osallistujat pohtivat sitä, miten alkuperäiskansojen pysyvä foorumi ja YK:n järjestelmä edistäisivät kylien kehitystä.
MAFUNin presidentti Sampsa Holopainen kertoi yleisölle suomalais-ugrilaisesta nuorisoliikkeestä ja Suomalais-ugrilaisen maailman pääkaupungit –hankkeesta, joka on alettu toteuttaa viime vuodelta.
Nuori Karjala –järjestön puheenjohtaja Alina Čuburova kertoi ensimmäisestä suomalais-ugrilaisen maailman kulttuuripääkaupungista – udmurttilaisesta Bygyn kylästä. Kylä on jo puoli vuotta viettänyt aktiivista kulttuurielämää ja pysyy matkailijoiden ja viranomaisten huomion kohteena. Bygy on esimerkki siitä, miten kulttuuri voi vaikuttaa asutuskeskuksen yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen kehitykseen ja alkuperäiskansojen elämänlaatuun.
Sitten esitettiin menestyksekäs suomalais-ugrilaisen maailman ulkopuolella toteutettava hanke. Sumshot Khular (Naganaisten liitto) kertoi nagojen kokemuksesta. Nagat on kansa, joka asuu Intian ja Myanmarin raja-alueella. Vuoden aikana nagat järjestävät festivaalit, joiden tarkoitus on välittää kulttuuriperintöä nuorille. Festivaali kestää viikon, sen aikana osallistujat asuvat erityisesti rakennetuissa taloissa, opiskelevat käsitöitä ja puhuvat äidinkieltään.
Esitettyjen hankkeiden keskustelun aloitti suomalais-ugrilaisen liikkeen aktivisti ja YK:n alkuperäsikansojen oikeuksia hoitavan asiantuntijamekanismin jäsen Aleksei Tsykarev. Hän korosti alkuperäiskansojen kylien ja aineettoman kulttuurin säilyttämisen vuorovaikutusta ja sanoi, että alkuperäiskansojen kulttuuriperinnön kehitys on yksi Ihmiskunnan kestävän kehityksen tarkoituksista. Aleksei Tsykarev ehdotti, että alkuperäiskansojen maaseutukulttuurikeskukset voisivat yhdistyä verkostoksi ja toteuttaa Alkuperäiskansojen kulttuuripääkaupungit - ohjelmaa maailmanlajuisella tasolla. Tsykarevin mukaan se edistäisi kulttuurivaihtoa ja avaa kylissä asuville alkuperäiskansoille ikkunan suureen maailmaan. Asiantuntija on varma, että YK:n järjestöt, mm. Maailmanpankki ja UNESCO, ovat kiinnostuneita sellaisista aloitteista.
Tähän mielipiteeseen yhtyivät pysyvän foorumin jäsen Aisa Mukabenova, Sahan tasavallan, Japanin ja Aasian maiden edustajat. Oheistapahtuman osanottajat ilmaisivat kiinnostuksensa kehittää partnerisuhteita suomalais-ugrilaisten kansojen kanssa, ja suomalais-ugrilaisen liikkeen edustajat haluavat jatkaa sellaisten tapahtumien järjestämistä maailman tasolla.
Nuori Karjala –järjestön puheenjohtaja Alina Čuburova
Valokuvat MAFUNin arkistosta
Galleria
