Suomalais-ugrilaiset kansat kestävän kehityksen puolesta
3. ja 4. syyskuuta 2014 Petroskoissa pidettiin Suomalais-ugrilaisten kansojen kansainvälinen konferenssi. Kahden päivän aikana osallistujat keskustelivat Suomalais-ugrilaisen VII kansainvälisen kongressin järjestämisestä, joka pidetään Suomessa Lahdessa vuoden 2016 kesäkuussa.
Tässä on YK:n alkuperäsikansojen oikeuksia hoitavan asiantuntijamekanismin varapuheenjohtajan Aleksei Tsykarevin kertomus siitä, mitä osallistujat ovat tehneet konferenssin aikana ja mitä tuloksia ovat saavuttaneet.
Suomalais-ugrilaisten kansojen kansainvälinen konferenssi, joka pidettiin Petroskoissa 3. ja 4. syyskuuta, oli tärkeimpiä Karjalassa koskaan tapahtuneita tapahtumia suomalais-ugrilaisessa yhteistyössä.
Poiketen kahdesta edellisestä konferenssista, tällä konferenssilla oli tarkoituksena sekä keskustella edellisen Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressin päätösten toimeenpanosta että valmistautua tulevaan kongressiin. Lahden kaupunginjohtaja tuli itse Petroskoihin korostaakseen kaupungin kiinnostuneisuutta maailmankongressin järjestämisestä kesäkuussa 2016.
Tämän tason konferenssin järjestämistä on ensimmäistä kertaa annettu tehtäväksi Nuori Karjala –nuorisojärjestölle, mikä on osoittanut tiivistä yhteistyötä viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen välillä Karjalassa.
Näyttää siltä, että järjetatäjät ovat selviytyneet tehtävästään ja loivat edellytyksiä laajaa ja rakentavaa keskustelua varten. Yli 150 osallistujaa teki panoksensa suomalais-ugrilaisen liikkeen kehittämiseen, jolla kansainvälisen yhteisön näkökulmasta kriisiaikoina on erittäin merkittävä rooli kulttuuriyhteistyössä Venäjän, Suomen, Unkarin ja Viron välillä.
Osallistujat ehdottivat mielenkiintoisia aiheita seuraavalle suomalais-ugrilaiselle foorumille. Suomalaiset osanottajat tunnustivat uudistuksien tarvetta, ja he haluavat pitää kaksi tai kolme virallista tervehdyspuhetta, kieltäytyä muodollisuuksista ja kiinnittää eniten huomiota pyöreän pöydän keskusteluihin, työpajoihin ja interaktiivisiin paneelikeskusteluihin. Virolaisia huolestuttaa se, että maanmiehensä muuttavat Eurooppaan ja menettävät kulttuuri-identiteettiään, ja he ehdottivat keskustelua suomalais-ugrilaisista diasporiesta. Suomalais-ugrilaisten kansojen neuvoa-antava komitea on pannut merkille kaikki ehdotukset, mutta erittäin suosittu oli yksi aihe – ”Suomalais-ugrilaiset kansat: kestävä kehitys”.
Se aihe on osa kansainvälisiä prosesseja, lähitulevaisuudessa YK hyväksyy ”Kestävän kehityksen tavoitteet”, jotka määrittelevät maailman kehitystä vuoteen 2030 saakka. Suomalais-ugrilaiset kansat päättivät olemaan jäämättä sivuun ja alkamaan valmistautua aktiivisesti tulevaan kongressiin oikeuden kestävään kehitykseen näkökulmasta.
Konferenssin osallistujat eivät voineet jäädä välinpitämättömäksi Alkuperäiskansojen maailmankonferenssia kohtaan, jonka syyskuussa 2014 järjestää YK:n yleiskokous. Petroskoissa hyväksyttiin Puhe maailmakonferenssia kohtaan, jossa suomalais-ugrilaisten kansojen edustajat ilmaisivat sitoumuksensa YK:n julistukseen alkuperäiskansojen oikeuksista ja pyysivät kiinnittämään huomiota kieleen ja kirjallisuuteen liityviin asioihin, ihmisoikeusjärjestöjen asemaan ja valtioiden rajojen erottamien kansojen oikeuksiin.
Kansainvälinen suomalais-ugrilainen konferenssi Petroskoissa on osoittanut, että suomalais-ugrilainen liike tarvitsee uudistumista. Nykymuodossaan se edelleenkin auttaa yhdistämään kansoja, kehittää kulttuuri- ja sivistyshankkeita, mutta se ei ratkaise suurinta ongelmaa - ei edistä suomalais-ugrilaisten kansojen tinkimätöntä puolustamista. Kansat haluavat, että kansalaisjärjestönsä olisi ensisijaisesti tehokas ihmisoikeustaistelija, arvovaltainen välittäjä suhteissa valtioiden kanssa. Sen tavoitteen saavuttamiseksi pitää muuttaa liikkeen matriisi ja mentaliteetti, jotka olivat perustaneet Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressit.
Galleria
