Suomalais-ugrilaiset kansat ovat päättäneet, millaisena seuraavan maailmankongressin pitää olla
Puheenvuoro annetaan Anna Bazhenovalle (Finnougoria-informaatiokeskus). Valokuvat kirjoittajan.
Petroskoissa on päättynyt Suomalais-ugrilaisten kansojen kansainvälinen konferenssi.
Foorumiin kokoontui uralilaisen kielikunnan edustajia Venäjältä, Suomesta, Virosta, Unkarista ja Norjasta. Yleensä oli yli 150 osallistujaa: valtuutettuja, tarkkailijoita, asiantuntijoita ja vieraita.
Konferenssin avajaisissa Karjalan tasavallan johtajan nimissä osallistujille piti tervehdyspuheen alueellista politiikkaa hoitava tasavallan varajohtaja ja kansallisuuspolitiikan, uskonnollisiin ja kansalaisjärjestöihin sekä medioihin suhteita ylläpitävä ministeri Juri Šabanov.
YK:n alkuperäiskansojen pysyvän foorumin jäsen Kara-Kis Arakchaa ja YK:n alkuperäsikansojen oikeuksia hoitavan asiantuntijamekanismin varapuheenjohtaja Aleksei Tsykarev kehottivat suomalais-ugrilaisten kansojen edustajia yhteistyöhön YK:n kanssa. Kansalaisjärjestöjen toiminnan tehostamiseksi on hyväksytty Venäjän federaation Kansallisen poolitiikan strategia. Toisaalta, tämä Strategia sääntelee kansojen välisiä suhteita maassamme ja edistää isänmaallisuutta ja yhteisyyttä Venäjällä, ja toisaalta asiakirjasta puuttuu alkuperäiskansat-käsite, jonka tunnustaa kansainvälinen oikeus ja joka on tärkeää etnistä identiteettiä varten. Tästä aiheesta puhui Komin tasavallan julkisen palveluksen ja hallinnan akatemian rehtori Ninan Nesterova.
Kansainvälisen suomalais-ugrilaisten kansojen neuvoa-antavan komitean puheenjohtaja Valeri Markov kertoi VI kongressin toteutuista päätöksistä ja siitä, mitä pitää vielä tehdä vuodeksi 2016. Esimerkkinä suomalais-ugrilaisten kansojen yhteistyöstä kansalaisjärjestöjen kanssa hän mainitsi Venäläis-Suomalaisen hankkeen, jonka puitteissa suomalais-ugrilaisille aktiviisteille opetetaan projektihallintaa ja PR-teknologioita. Kielikylpy-opetusmenetelmän kehittämiseksi jo muutamana vuonna pidetään seminaareja, joissa keskustellaan suomalais-ugrilaisten kielten käytöstä esikoulutuksessa.
Valeri Markov on arvostanut Venäjän Suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskuksen ja Volganrannan alueen suomalais-ugrilaisten kansojen kulttuurikeskuksen toimintaa suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen kulttuurien ja kielten valtiollisen tuen alalla. Volganrannan alueen kulttuurikeskus toimii aktiivisesti Volganrannan alueella ja yhdistää mordvalaisia diasporia, ja Venäjän Suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskuksen toiminta levittäytyy kaikille alueille, ja keskuksen viimeisissä elokuvissa ja kulttuurihankkeissa painopisteena on vähälukuisia kansoja.
Sitten valtuutetut ja tarkkailijat kertoivat tuloksista, jotka oli saavutettu VI maailmankongressin jälkeen, joiden joukossa on Suomalais-ugrilaisen maailman kulttuuripääkaupungit –ohjelman käynnistäminen, pienten koulujen ongelmaa ratkaisevien opettajaintalojen rakentaminen Permin aluepiirin Permin Komin piirikuntaan ja kulttuurikeskusten verkoston perustaminen Karjalassa.
Toisena konferenssipäivänä työskentely tapahtui kahdessa jaostossa. Toisessa käsiteltiin seuraavan kongressin asetusluonnosta, ja toisessa määriteltiin sen aihe ja suuntaukset. Keskustellessaan asetusluonnoksesta osanottajat päättivät, että pitää siirtyä alustajien peräkkäisestä puhumisesta rakentavaan keskusteluun ajankohtaisista asioista. Jokaisen kansan pitää kehittää erityinen periaate, jonka mukaan valitaan foorumiin osallistumaan valtuutettuja. Sen lisäksi, pitää laajentaa tarkkailijoiden mahdollisuuksia, mm. antaa heille oikeus tehdä ehdotuksia laadintakomitealle ja järjestää istuntoja.
Toisen jaoston moderaattori ja Nasledije-keskuksen varajohtaja Aleksei Konjuhov on tehnyt seuraavan johtopäätöksen: ”Meidän pitää keskustella kestävästä kehityksestä, tilanteesta ja siitä, mihin meidän täytyy pyrkiä”.
Painopistealueiden joukossa suurin osa puhujista on maininnut kielen sukupolvelta toiselle siirtymistä, kielen käytön lisäämistä arkielämässä ja kansallisten kielten opetuksen lisäämistä julkiseen koulutusjärjestelmään.
Udmurtian tasavallan kulttuuri-, lehdistö- ja tietoministerin varamies Pjotr Danilov on korostanut suomalais-ugrilaisen ammatillisen taiteen ongelmaa ja asiantuntijoiden, mm. ohjaajien ja kulttuuriyhdistysten johtajien, koulutuksen tärkeyttä.
Venäjän Suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskuksen johtaja Tatjana Barahova on jakanut menestyksekästä kokemusta kansainvälisten, venäläisten ja alueiden välisten hankkeiden toteuttamisesta, jotka kohdistuvat vähälukuisten kansojen kulttuurien tunnetuksi tekemiseen ja kielten säilyttämiseen. Neuvoa-antavan komitean käsiteltäväksi hän antoi seuraavia suosituksia: lisäämään kongressin asialistalle suuntauksen ”tietoyhteistyö: kanssakäymisen rajojen venyttäminen” ja järjestämään Lahden maailmankongressin aikana tilan, jossa voidaan katsoa suomalais-ugrilaisia elokuvia, nähdä kansallisia pukukokoelmia, panna esille suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen ja taide- ja käsityönäyttelyjä.
Afanasi Gabov, joka on Komin tasavallan Ljampiada-hiihtofestivaalin järjestäjä, neuvoi lisäämään käsiteltävien asioiden joukkoon myös kansallisten urheilulajijen kehityksen. Inkerinsuomalaisten edustaja, urheilun harrastajaViljo Ostanen sanoi, että pitää lisätä tuntemusta demokraattisista kansanpeleistä, esimerkiksi kyykästä tai saappaanheitosta, joita varten on helppo järjestää kenttiä missä tahansa asuintaajamassa.
Vähälukuisen samojedikansan – selkuppien – edustaja Jakov Andrejev sanoi, että on pakko varmistaa kansojen pääsyä luonnonvaroihin, mikä on tärkeää perinteisen elintavan säilyttämiseksi.
Aleksei Konjuhov sanoi, että VII maailmankongressin aiheiksi valitaan ”talous ja ympäristö”, ” kansalaisyhteiskunnan ja vallan yhteistyö”, ”vanhat ja uudet diasporat”, ”suomalais-ugrilaisten kansojen koulutuksen ja kulttuurin siirtyminen sukupolvelta toiselle”, ”suomalais-ugrilainen tietoalue ja virtuaalinen tila: kehitysnäkymiä”.
Tapahtuman lopussa Suomi-Venäjän –seuran pääsihteeri Merja Hannus sanoi, että kokous oli tuloksekas, ja toivotti osallistujille, että seuraavan kongressin ilmapiiri olisi samoin rakentavaa ja positiivista.
Edellisen vuonna 2012 Siofokin kaupungissa tapahtuneen VI maailmakongressin tunnelmaa palautti mieleen marilaisen valokuvaajan Denis Retškinin näyttely nimeltä ”Kuudes tapaaminen. Siofok”, jonka antoi esille pantavaksi Venäjän Suomalais-ugrilainen kulttuurikeskus.
Konferenssi pidettiin Karjalan tasavallan hallituksen tuella, sen järjestäjinä olivat Kansainvälinen suomalais-ugrilaisten kansojen neuvoa-antava komitea ja Nuori Karjala –nuorisojärjestö.
Galleria
