Suomalais-ugrilaiset kansat etsivät tietä kestävään kehitykseen
15. kesäkuuta VII Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressi aloitti toimintansa Suomen Lahdessa. Uralilaisen kieliperheen kansojen suurimman foorumin pääteemana oli ”Suomalais-ugrilaiset kansat – kohti kestävää kehitystä”.
Käsitelläkseen tärkeitä suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen elämään liittyviä poliittisia, taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia asioita Kaakkois-Suomeen kokoontui noin 500 osallistujaa: 174 delegaattia, yli 370 tarkkailijaa ja 50 toimittajaa. Foorumin ohjelma oli hyväksytty Petroskoin konferenssissa syyskuussa 2014.
Täysistunnon Sibeliustalon konserttisalissa aloitti saamelaisen räppääjän Ailu Vallen, konservatorion kamariorkesterin ja Lahden Tanssiopiston nuorisoryhmän esitykset.
”Minulla on suuri ilo ja kunnia toimia tämän suomalais-ugrilaisten kansojen seitsemännen maailmankongressin suojelijana”, sanoi tervehdyspuheessaan Suomen presidentti Sauli Niinistö foorumin avajaisissa. Hän totesi, että globaalitalouden muutokset, kriisit ja konfliktit luovat uutta negatiivista tilannetta äidinkielten säilyttämiselle, ja tässä tilanteessa paljon riippuu nuoresta sukupolvesta. Seitsemäs maailmankongressi on edelleenkin valtioiden, kansalaisjärjestöjen ja kansalaisten välisenä yhteistyönä.
Sitten foorumin osanottajille piti tervehdyspuheen Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves. Esimerkkinä menestyksekkäästä työstä perinteisen kulttuurin ja äidinkielen säilyttämisen alalla hän kertoi Obinitsan setukaiskylästä, jolle vuonna 2015 myönnettiin suomalais-ugrilaisen maailman pääkaupungin asema. Hänen mukaansa kenenkään taloudellinen voitto ei voi korvata edes yhdenkään kulttuurin ja kielen häviämisestä johtuvia tappioita, hän korosti, että kongressi tekee panosta siihen, ettei sellaista tilannetta tapahtuisi. Puheensa lopussa Toomas Hendrik Ilves kehotti osanottajia tukemaan edelleenkin suomalais-ugrilaisten kansojen yhteistyöverkkoa niiden kestävän kehityksensä ehtona.
"Kongressin osanottajat ovat tunteneet toisensa jo tuhansien vuosien ajan: syntaksi, intonaatiot, uskomukset, sävelmät säilyttävät tätä sukulaisuutta", sellaisella metaforalla aloitti puheensa Unkarin presidentti Áder János. Hän arvioi suuresti kielen roolia sekä viestintävälineenä että myös sen luoneen yhteistön historiallisena muistona, kansan identiteetin ehtona ja sen kulttuurin ilmaisuna. Hän vakuutti, että Unkari edistää edelleenkin kustannus- ja koulutushankkeita, jotka kohdistuvat suomalais-ugrilaisten kansojen kulttuuri- ja kieliperinnön säilyttämiseen ja kehitykseen.
”Kongressinne, jotka ovat keränneet yhteen jo neljännesvuosisadan aikana monien maiden arvovaltaisia tiedemiehiä, poliitikkoja, yhteiskuntavaikuttajia, liikeyhteisön edustajia, antavat hyvän mahdollisuuden keskustella päivänpolttavista sosiaalisista, taloudellisista, humanistisista ja demografisista ongelmista. Sellaisella yhteistoiminnalla on suuri merkitys suomalais-ugrilaisten kansojen etnokulttuurisen ja kielellisen omaperäisyyden säilyttämiseksi, niiden sopusointuisen ja suotuisan kehityksen varmistamiseksi kaikilla aloilla”, luki Venäjän presidentti Vladimir Putinin adressissa, jonka esitteli Venäjän Federaation kulttuuriministerin sijainen Aleksandr Zhuravski.
Sitten Aleksandr Zhuravski sanoi Venäjän Federaation kulttuuriministeriön puolesta, että julkisuusdiplomatia on aloite, jota kannattaa tukea, ja kertoi Venäjän ja kongressiin osallistuvien suomalais-ugrilaisten maiden kulttuuriyhteistyön pääsuuntauksista.
Aleksandr Zhuravskin mukaan maamme kuudennen kongressin jälkeisiä saavutuksia ovat Venäjän presidentin hyväksymät asiakirjat: Valtiollinen kansallisen politiikan strategia ja valtiollisen kulttuuripolitiikan perusteet, joiden perusarvoja ovat kansalaisidentiteetin ja Venäjän Venäjän kansakunnan yhtenäisyyden lujittaminen säilyttämällä ja kehittämällä Venäjän kulttuurista monimuotoisuutta. Näin ollen kulttuuri on määritelty kansallisena strategisena arvovaltana.
Aleksandr Zhuravski korosti erityisesti venäläistä kokemusta kulttuurisen monimuotoisuuden sovittavasta säilyttämisestä, kulttuurien integraatiosta niiden vuorovaikutuksen ja rikastuksen kautta. ”Venäjän suomalais-ugrilaiset kansat ovat viime 150 vuodessa edenneet ilman kirjoitettua muotoa olevista kielistä hyvin kehittyneisiin kielijärjestelmiin. Eri kansallisuuksia edustavien lasten yhteinen opetus on maamme kilpailuetuna”.
”Elämme avoimessa maailmassa, missä kaikki rajat ovat ylitettävissä sosiaalimedioiden ja tietotekniikan avulla ja taloudelliset pakotteet kultuurisiteiden avulla. Olemme sitä mieltä, että valtioiden välisiä suhteita lujitetaan julkisuusdiplomatialla”, lopetti puheensa Venäjän virallinen edustaja.
Suomalais-ugrilaisten kansojen konsultaatiokomitean toimintaa viime neljässä vuodessa esitteli sen puheenjohtaja Valeri Markov. Hän muistutti, että konsultaatiokomitea on elin, joka koordinoi suomalais-ugrilaisten kansojen kansalaisjärjestöjä. Komitea noudattaa omassa toiminnassaan periatteita, tavoitteita ja tehtäviä, jotka säädettiin Syktyvkarissa vuonna 1992 ensimmäisessä maailmankongressissa hyväksytyssä ilmoituksessa. Komitean tärkeimmät toimintaperiaatteet ovat kansojen edustajien tasavertainen osallistuminen ja konsensus-päätöksenteko.
Edellisen kongressin jälkeen Venäjän alueilla ja kongressiin osallistuvissa maissa toteutettiin Siofokissa hyväksytyn päätöslauselman päätöksiä ja Petroskoin konferenssiin suosituksia. Konsultaatiokomitea on edistänyt kansalaisjärjestöjä todellisen kaksikielisyyden tukemisessa, mm. Kansalaisjärjestöjen rooli suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien säilyttämisessä - suomalais-venäläisen hankkeen ja Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit varhaiskasvatuksessa –hankkeen piirissä. Valeri Markov mainitsi erikseen Suomalais-ugrilaisten kielten tukilaboratorion toiminnan ja nuorten työn, joka kohdistuu äidinkielten edistämiseen käyttämällä nykyteknologioita.
”Kansainvälisen suomalais-ugrilaisen liikkeen kehitys auttoi meitä ymmärtämään syvemmin, kuinka tarpeellista on voimien yhdistäminen kansoillemme asetettujen haasteiden ratkaisemiseksi. Yhteinen kongressikeskustelu ja kokemuksen vaihto herättää toiveita suomalais-ugrilaisten kansojen jatkuvasta kestävästä ja hyvästä kehityksestä tulevaisuudessa”, Markov teki yhteenvedon.
Suomen opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen kertoi maastaan kokemuksesta suomalaisten ja saamelaisten kulttuurin ja kielen kehittämisestä.
Täysistunto päättyi kansainvälisten viranomaisten edustajien (Suomen Unesco-toimikunnan jäsen Gunvor Kronmanin ja YK:n alkuperäiskansojen oikeuksiin liittyvän asiantuntijamekanismin puheenjohtaja Aleksei Tsykarevin) esitelmiin.
16. ja 17. kesäkuuta kongressin osanottajat kehittelivät yhteisiä päätöksiä osallistuen teemaistuntoihin: Suomalais-ugrilaisten sekä samojedikansojen kielten sekä kulttuurien siirtäminen tuleville sukupolville, Suomalais-ugrilainen informaatioympäristö, kehitysnäkymät, Kansalaisyhteiskunta ja valta, Talous ja ympäristö, Väestö- ja muuttoprosessit. Vanha ja uusi diaspora.
VII maailmankongressin järjestäjä on Suomi-Venäjä –seura, joka toimii yhteistyössä suomalaisten kansalaisjärjestöjen kanssa. Kansainvälisellä tasolla kongressin valmistelusta vastaa Suomalais-ugrilaisten kansojen konsultaatiokomitea. VII maailmankongressia rahoitti Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö.
Puh./faksi: 8 (8212) 24-49-37,44-03-40
E-mail: fucult@finnougoria.ru, finnougoria@mail.ru
VKontakte: vk.com/fucentr_ru
Facebook: www.facebook.com/infucentr
Galleria
