Kongressin osanottajat keskustelivat kulttuurialan innovaatioista
17. kesäkuuta, VII Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressin viimeisenä päivänä, jatkettiin työskentelyä temaattisissa ryhmissä. Suomalais-ugrilaisten sekä samojedikansojen kielten sekä kulttuurien siirtäminen tuleville sukupolville –teemakeskustelun aikana osallistujat käsittelivät kansallisen ammattitaiteen kehitykseen liittyviä asioita sekä tutustuivat kansallisten kulttuurikeskusten toimintaan. Työryhmän moderaattoreina toimivat Karjalan Rahvahan Liiton edustaja Tatjana Klejerova ja Madis Arukask Tarton yliopistosta.
Korutaiteilija ja suunnittelija, Viron suunnittelijaliiton halituksen jäsen, Guangdongin teknisen yliopiston professori Kärt Summatavet piti esitelmän aiheesta ”Miten voi luoda oma kotimaailma? Meidän visuaalisesta identiteetistämme”. Hän kertoi omasta perinteisten käsityöesineiden tutkimukseen ja luomiseen liittyvästä urastaan. Suunnittelija on osallistunut entografisiin retkikuntiin, ollut kanssakäymisissä kansankulttuurin edustajien kanssa ja nyt hän itse opettaa nuoria virolaisten ja setukaisten perinteisten pukujen, korujen ja kotitavaroiden luomisen teorialle ja käytännölle. Hän huomautti, että tänään Virossa nousee suosioon hirsitaloja ja muinaisia sisustus- ja koriste-esineitä.
Kansanpuvuilla on salaista koodia, jota aikaisemmin ihmiset tiesivät hyvin ja jota nyt tutkivat etnografit. Vyöornamentit ovat ennen vanhaan suojelleet kaikelta pahalta ja jopa parantaneet sairauksia.
”Kulttuuri on suurta ja läheistä, mikä innoittaa taiteilijoita huomattaviin visuaalisiin teoksiin. Kulttuuri on samalla hauras olento, joka kaipaa valtion kunnollista tukea”, aloitti puheensa Tatjana Barahova, Venäjän Federaation Suomalais-ugrilaisen keskuksen johtaja. Hän kertoi johtamansa organisaation kehityskokemuksesta.
”Kymmenessä vuodessa me onnistuimme muodostamaan riittävän sisällökkään ohjelman, johon kuuluu festivaali- näyttely-, kulttuuri- ja sivistys- sekä kustannus- ja informaatiohankkeita, joiden avulla laajennetaan alueiden välistä ja kansainvälistä yhetistyötä, syntyy uusia tuottavia luovia suhteita sekä elvytetään ja kehitetään uralilaisten kansojen omaperäistä kulttuuria ja taidetta”, huomautti T. Barahova ja kertoi laajasta venäläisestä ja ulkomaisesta partneriverkosta, jonka ansiosta toteutetaan menestyksekkäästi keskuksen keskeisiä työsuuntia.
Sitten hän kiinnitti huomiota siihen, että maailmassa on tendenssi festivaaliliikkeen laajenemiseen. ”Käytämme festivaalilavoja popularisoidaksemme äidinkieliämme näyttämö- ja kansantaiteen avulla ja ajattelemme, että se on niiden säilyttämisen kriteerejä”, kertoi Tatjana Barahova festivaalihankkeiden käytännön merkityksestä.
Eri kilpailuissa ja festivaaleilla on myönetty palkintoja keskuksen etnografiselle elokuvakokoelmalle, joka kertoo suomalais-ugrilaisten kansojen elämästä ja kulttuurista. Tänä vuonna keskus kuvaa vielä kaksi filmia: toisen Krimin virolaisten ja toisen besermanien etnokulttuurisesta perinnöstä.
Venäjän Federaation kulttuuriministeriön ja Venäjän valtiollisen kansantaiteen talon tuella on modernisoitu kulttuurikeskuksen tietoresurssit. Muuten, Venäjän alueiden tutkijoiden tuella on päivitetty finnougoria.ru -sivuston etnografinen Kansat-osio.
Tehden kuvauksen keskuksen tuoreista kustannushankkeista Tatjana Barahova kertoi Venäjän suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen myytit ja sadut -interaktiivisesta pelistä. Lisäksi Lahden maailmankongressin ja oman 10-vuotisjuhlansa kunniaksi keskus on laatinut informaatiokirjasen, joka kertoo sen tärkeimmistä hankkeistaan ja saavutuksistaan.
Kongressiin kulttuuriohjelmaan sisältyi myös keskuksen näyttelyhanke – kansainvälinen valokuvanäyttely Ajan elävä lanka. Foorumipäivinä se oli esillä Sibeliustalon salissa. Sitten Suomi-Venäjä -Seuran ehdotuksesta näyttely pannaan esille vuoden aikana eri paikoissa Suomessa.
”Suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen korvaamattoman kulttuuriperinnön säilyttäminen ja lisääminen on keskuksemme missio, jota olemme suorittaneet jo 10 vuotta. Se on teidänkin työtä, teidän jokapäivästä missiotanne”, vetosi teemakeskustelun osallistujille Tatjana Barahova ja toivotti kaikille menestystä tällä jalolla taipaleella.
”Kun olemme vasta avanneet keskuksemme Kazahstanissa, lähetimme sos-signaalin koko maailmalle. Venäjän Federaation Suomalais-ugrilainen kulttuurikeskus oli ensimmäisiä vastanneita ja lähetti meille paketin, johon sisältyi kirjallisuutta, audio- ja videomateriaaleja suomalais-ugrilasiten ja samojedikansojen kulttuureista ja kielistä”, kiitti kollegojaan Olga Nikolashina, Pavlodarin Suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskuksen johtaja.
Sitten Hanti-Mansian autonomisen piirikunnan - Jugran Obibugrilaisten kansojen teatterin hankkeista ja saavutuksista kertoi sen edustaja Alla Ishtimirova-Posohova.
Lopettaen temaattisen ryhmän työtä moderaattori Tatjana Klejerova korosti edistyksen kansallisten kulttuurien ja kielten olevan ilmeinen. Hän sanoi, että teemakeskustelussa on esitelty mielenkiintoisella tavalla Venäjän suuren alueen yhdistävien etnokulttuuristen keskusten toiminta.
”Meillä on ihania esimerkkejä, mutta on vielä ongelmiakin, jotka meidän suomalais-ugrilaisen yhteisön on ymmärrettävä ja ratkaistava yhteistössä maidemme ja alueidemme hallitusten kanssa”, teki yhteenvedon Tatjana Klejerova.
Samanaikaisesti Suomalais-ugrilaisten sekä samojedikansojen kielten sekä kulttuurien siirtäminen tuleville sukupolville –teemaistunnon kanssa tapahtui myös muita keskusteluja: Suomalais-ugrilainen informaatioympäristö, kehitysnäkymät, Kansalaisyhteiskunta ja valta, Talous ja ympäristö, Väestö- ja muuttoprosessit. Vanha ja uusi diaspora.
Teemakeskustelujen päätyttyä kaikki osanottajat kokoontuivat yhteen täysistuntoon.
Informaatiokeskus Finnougoria , Anna Bazhenova
Puh./faksi: 8 (8212) 24-49-37,44-03-40
E-mail: fucult@finnougoria.ru, finnougoria@mail.ru
VKontakte: vk.com/fucentr_ru
Facebook: www.facebook.com/infucentr
Galleria
