Suomalais-ugrilaiset kansat suuntautuivat nelivuotiseen kestävään kehitykseen
Lahdessa pidetyn kolmipäiväisen VII suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressin tuloksia käsiteltiin täysistunnossa 17. kesäkuuta. Kongressi, jonka aiheena oli ”Suomalais-ugrilaiset kansat – kohti kestävää kehitystä”, pidettiin 15.-17. kesäkuuta Sibeliustalossa ja siihen kokoontui noin 500 osanottajaa.
Perinteen mukaan teemaistuntojen moderaattorit esittelivät teemaistuntojen tulokset. Niin, Suomalais-ugrilaisten sekä samojedikansojen kielten sekä kulttuurien siirtäminen tuleville sukupolville –työryhmän osanottajat tulivat johtopäätökseen, että äidinkielinen varhaiskasvatus luo pohjan identiteetin muodostumiselle. Niille, jotka ovat menettäneet kielensä, pitää antaa mahdollisuus palata omaan yhteisöönsä. Pitää tukea nykyaikaisia äidinkielisiä medioita. Venäjän suomalais-ugrilaisten alueiden ja maiden yliopistojen pitää olla yhteistyössä keskenään.
Suomalais-ugrilaisten sekä samojedikansojen kielten sekä kulttuurien siirtäminen tuleville sukupolville –istunnossa todettiin, että nyt vaihdetaan menestyviä kulttuurikäytäntöjä ja pitää laajentaa niiden soveltuvuusmahdollisuuksia; lyydiläisten häämenot on suositeltu lisättäväksi Venäjän aineettomien kulttuuriperintökohteiden luetteloon; pitää tukea Venäjän Federaation Suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskuksen ja Volgan alueen Suomalais-ugrilaisten kansojen kulttuurikeskuksen toimintaa, sillä ne ovat metodisia keskuksia, jolla on menestyvää kokemusta etnokulttuuristen hankkeiden toteuttamisesta.
Suomalais-ugrilainen informaatioympäristö, kehitysnäkymät –istunnon suositusten joukossa on seuraavia: valtioiden pitää tukea suomalais-ugrilaisten ja samojedikielten sähköistä kirjoitusta; pitää perustaa Kansainvälinen suomalais-ugrilaisten ja samojedikielten sähköistä kirjoitusta tukeva liitto; kaikkien suomalais-ugrilaisten pitää käyttää äidinkieliään sosiaalimedioissa ja muilla sähköisillä viestintäkanavilla; kansalaisjärjestöjen pitää popularisoida ja tehostaa wiki-liikettä; kaikkien lehtien ja joukkoviestimien pitää käyttää uutta tekniikkaa ja mahdollisuuksia.
Kansalaisyhteiskunta ja valta –isunnon tulosten listalta luki, että maihin perustetaan uusia viranomaisia ja organisaatioita alkuperäiskansojen oikeuksien suojelemiseksi. Samalla on havaittu tendenssi kansalaisyhteiskunnan politisointiin.
Talous ja ympäristö –työryhmän osanottajat ovat tehneet päätöksen, että talous antaa edellytyksiä kansallisten kielten ja kulttuurien tukemiseen ja samalla talouden pitää pysyä tasapainossa ympäristön kanssa, alkuperäiskansojen edustajien pitää olla mukana niiden hankkeiden työryhmissä, jotka kohdistuvat heidän asuinalueidensa hyödyntämiseen ja kehittämiseen.
Väestö- ja muuttoprosessit. Vanha ja uusi diaspora –teemakeskustelun päätös on se, että migraatioprosessit rikastuttavat näitä alueita, joihin ne kohdistuvat sekä vaikuttavat alueisiin, mistä alkuperäisväestö muuttaa pois. Yleensä on havaittu asukasluvun väheneminen Venäjän suomalais-ugrilaisilla alueilla ja maissa. Samalla on todettu syntyvyyden kasvu nenetsien, hantien ja mansien keskuudessa, syntyvyyden väheneminen selkuppeilla, nganasaneilla, vatjalaisilla ja inkeroisilla. Osanottajat suosittelivat, että laaditaan kansallisten urheilulajien rekisteri ja järjestetään mestaruuskilpailuja.
Työryhmien suosituksista muodostuu nämä suuuntaukset, jotka määrittävät kansalaisjärjestöjen, laitosten ja viranomaisten toimintaa seuraavassa neljässä vuodessa. Kahden vuoden kuluttua pidetään konferenssi, jossa keskustellaan siitä, kuinka kongressissa tehtyjä päätöksiä toteutetaan ja mitä on tehtävä ennen VIII maailmankogressia, jonka kokouspaikkana on vuonna 2020 Viron Tarto.
Sitten hyväksyttiin julkilausuma, joka on VII suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressiin tärkein loppuasiakirja, sekä Asetus Suomalais-ugrilaisten kansojen konsultaatiokomiteasta. Ennen sitä Asetusta voimassa oli vuonna 1992 I maailmankongressissa hyväksytty Asetus, ja sen monet kohdat ovat jo menettäneet merkitystään. Asiakirja määrittelee konsultaatiokomitean tavoitteet, tehtävät, valtuudet ja toimintaperiaatteet.
Täysistunnon osallistujia toivotti tervetulleiksi kongressin kunniavieraana ollut Suomen eduskunnan puhemies Maria Tuulia Lohela. Hän totesi olevaksi kongressin osallistujien keskuudessa ikään kuin sukulaisten luona. Maria Tuulia Lohela kiinnitti huomiota siihen, että kansalliset kielet häviävät nopeammin, kuin jotkut eläin- ja lintulajit, sekä kertoi siitä, että puhutusta kielestä on 20 vuodessa tullut valtiontuella politiikan, kirjallisuuden ja koulutuksen kieli sekä siitä, kuinka Suomessa edistetään saamen kieltä ja saamelaista kulttuuria.
Sitten puheenvuoro annettiin Valeri Markoville, joka oli johtanut Suomalais-ugrilaisten kansojen konsultaatiokomiteaa sen perustamisesta alkaen eli 24 vuotta. Markov ilmaisi kiitollisuutensa kaikille, jotka ovat olleet mukana konsultaatiokomiteassa.
Suomalais-ugrilaisten kansojen konsultaatiokomiten uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Tatjana Klejerova, joka edustaa Karjalan Rahvahan Liittoa.
VII maailmankongressi päättyi virolaisten muusikkojen esitykseen, ja Virosta neljän vuoden kuluttua tulee suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen pääfoorumin tapahtumapaikka.
Informaatiokeskus Finnougoria , Anna Bazhenova
Puh./faksi: 8 (8212) 24-49-37,44-03-40
E-mail: fucult@finnougoria.ru, finnougoria@mail.ru
VKontakte: vk.com/fucentr_ru
Facebook: www.facebook.com/infucentr
Galleria
