Русская версия  |  Suomi

Murmanskin alueen kanta-asukkaista – saamelaisista

Joka vuosi 6. helmikuuta vietetään Saamelaisten kansallispäivää. Tämä juhla omistetaan saamelaisten kulttuurille ja perinteille ja sitä vietetään Norjassa, Suomessa, Ruotsissa ja Venäjällä.

Saamelaisia on Norjassa noin 40 tuhatta henkilöä, Ruotsissa 18 tuhatta henkilöä, Suomessa 4 tuhatta henkilöä ja Venäjällä Kuolan niemimaalla 2 tuhatta henkilöä.

Saamelaisten kansallispäivä on valittu ajankohdaksi, koska sinä päivänä Trondheimissa Norjassa pidettiin 6. helmikuuta 1917 ensimmäinen yleissaamelainen kokous. Kokouksessa käsiteltiin pohjoisten maiden eli Ruotsin, Norjan ja Suomen suuriruhtinaskunnan saamelaisten yhdentymistä ja rajat ylittävää yhteistyötä. Seuraavina vuosina eri maissa asuvien saamelaisten välinen yhteistyö oli lujittumassa. Vuonna 1956 perustettiin Saamelaisneuvosto, joka edisti pohjoisten maiden saamelaisten oikeuksia. Joka vuosi pidettiin saamelaiskonferenssit, joihin osallistui neuvoston jäseniä.

Muistetaan yhdessä viisi mielenkiintoista tämän ihanan kansan historiaan ja kulttuuriin liittyvää seikkaa!

Saamelainen jalkapallo on erottamaton osa Kuolan niemimaan alkuperäisväestön elämää. Perinteen mukaan vain naiset pelaavat sitä. Pelaajat pukeutuvat pitkään värikkääseen hihattomaan mekkoon.

Kuolan niemimaalla esiintyy paljon evidalyytti-mineraalia. Sen toinen nimi on saamelainen veri. Tarinan mukaan kun ruotsalaiset olivat hyökänneet saamelaisten maahan, saamelaiset olivat voittaneet vapaudestaan ja itsenäisyydestään käymänsä taistelun, mutta näihin paikkoihin, missä oli vuotanut soturien verta, esiintyi tummanpunaisia kiviä.

Aikaisemmin ajateltiin, että lunta ja jäätä tarkoittavia sanoja on eniten eskimojen kielessä. Nyt kielentutkijat ovat kuitenkin myöntäneet voiton seppeleen saamelaisille. Saamen kielessä on vähintään 180 näitä käsitteitä tarkoittavaa sanaa.

Saamelaisilla on runollisin legenda, joka kuvaa revontulen syntyä. Saamelaiset uskoivat, että kesän vastapäätä olevalla aikapuolella asuu Nainas, revontulen herra. Kun tulee kylmä kausi, Nainas ryhtyy toimimaan. Hänen tehtävänsä on kudota loputonta yötaivaan kangasta, johon ilmestyy värikkäitä tähtiä. Tarinan mukaan Nainas ei halua tottua yksinäisyyteensä ja etsii itselleen morsianta maan päältä. Sen vuoksi saamelaiset kielsivät tyttöjä käymästä ulos ilman päähinettä, muuten ravontulet olisivat tarttuneet hiuksiin ja vieneet tytön taivaaseen Nainaksen luo.

Joulukuussa 2020 Murmanskissa paljastettiin Suuren isänmaallisen sodan aikana (1941-1945) Neuvostoliiton napapiirin takaisia alueita suojelleiden porokuljetuspataljoonien sotureiden uroteoksen kunniaksi pystytetty muistomerkki. Suuren isänmaallisen sodan aikana napapiirin pohjoispuolella poronhoitajasotilaat kuljettivat rintamalinjan taakse yli 10 tuhatta haavoittunutta ja sairasta ihmistä sekä saattoivat perille suorittamaan taistelutehtäviä noin 8 tuhatta sotilasta, kuljettivat 17 tuhatta ampumatarvikkeita ja sotilaslastia sekä evakuoivat tundrasta 162 hätälentokonetta.

Saamelaisten kulttuurin huomattava tutkija oli Georgi Kert. Hän teki yli 10 tutkimusretkeä Kuolan niemimaalle, josta hän keräsi ainutlaatuisia kansan kieleen, kansanrunouteen ja etnografiaan liittyviä aineistoja. Vuonna 2023 Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen työntekijät laativat Kertin 100-vuotisjuhlan kunniaksi sivun https://illh.ru/kert/. Sivustolta löytyy tutkijan elämäkerta, harvinaisia valokuvia, lisäksi Kertin tutkimustyöt ovat ladattavissa ja luettavissa sivustolta. Kertin vuotisjuhlalle on omistettu myös Karjalan Kansalliskirjaston ylläpitämän Karjalan alkuperäiskansat –blogin aineisto.

On hyvä tutustua myös Viktoria Bakulan tutkimuksiin, jotka on julkaistu Kuolan Pohjola –sähköisessä kirjastossa. Viktoria Bakula on filologian tohtori sekä saamen kielen ja kirjallisuuden huomattava tutkija. Pieni virtuaalinen näyttely esittää tutkijan uusia saamelaisaiheisia tutkimuksia.

Uteliaimmille tarjotaan valokuvavisailu Saamelainen mosaiikki.

Lue lisää Kuolan saamelaisista käymällä Murmanika-ryhmässä.

Tässä videossa Anna Prahova laittaa aidot saamelaiset poronliharuoat perinteistä päivällistä varten.

Video kiltinänsaameksi, tekstitys venäjäksi.

 

« Takaisin edelliselle sivulle