Русская версия  |  Suomi

Venäjän Lapin saamelaiset

Tatjana Militskaja (synt. 1958), taiteilija, kustantaja ja keksijä, on alkaen vuodesta 2000 tehnyt yhteistyötä saamelaisten kanssa, jotka ovat Kuolan niemimaan vähälukuinen alkuperäiskansa. Tämä yhteistyö on osa Pohjolan kulttuuria säilyttävän Varzuga-säätiön toimintaa. Säätiö on kustantanut kahdessakymmenessä vuodessa yli 40 etnografista kirjaa ja kerännyt suuren kokoelman, jossa on saamelaisten tauluja ja käsityöesineitä. Tämä kokoelma on esillä Karjalan Kansalliskirjaston suuressa näyttelysalissa. Tatjana Militskaja on antanut tälle näyttelylle nimen ”Lappi on rakkauteni”. Annamme hänelle puheenvuoro.

"...Kuolan niemimaalla on jo monta vuosisataa asunut alkuperäiskansa – saamelaisia. Viimeisen väestönlaskennan mukaan heitä on noin 1500 henkilöä.

Asuessaan Pohjolan ankarissa olosuhteissa saamelaiset ovat oppineet tuntemaan luontoa ja elämään sopusoinnussa sen kanssa. Sen vuoksi luonto on antanut heille epätavallisia kykyjä ja lahjoja. Jo 1600-luvulla Lapin saamelaisia pidettiin Euroopassa velhoina ja noitina. Jopa Iivana Julma käytti heidän palveluitaan kutsuttuaan heidät Moskovaan.

Pienestä väkiluvustaan huolimatta tai sen ansiosta Venäjän Lapin saamelaiset ovat erittäin lahjakkaita, ja heidän lahjakkuutensa liittyy yleensä muutamaan alaan. Lähes kaikki saamelaiset, sekä naiset että miehetkin, ovat verrattoman taitavia käsityöläisiä. Poronnahasta tehdyt tuotteet, puunkaiverrukset ja helmikirjonta ovat tuoneet meidän saamelaisille kansainvälistä mainetta, heidän työnsä ovat esillä maailman monissa museoissa.

 

 

 

 

 

 

 

Käsityöläisten lisäksi tällä kansalla on myös omia ammattitaiteilijoitaan ja –kirjailijoitaan.

Yhdeksän taiteilijaa ja yhtä monta kirjailijaa kertoo maailmalle Pohjolan vähälukuisen alkuperäiskansan – saamelaisten elämästä.

Heidän joukossaan ovat Sven Lokko, Ivan Galkin, Mihail Filippov, Jakov Jakovlev, Vasili Vorobjov ja kaksi naista – Jelena Jakovleva ja Nadežda Ljašenko (Nadja Fenina).

Kolme taiteilijaa on saanut ammattikoulutuksen (Mihail Filippov, Jakov Jakovlev ja Vasili Vorobjov).

Valitettavasti jotkut heistä eivät ole enää elossa, mutta he ovat jättäneet jälkeensä rikkaan perinnön.  

Näyttelyn keskeisiä ovat Jakov Jakovlevin (1962 - 2020) teokset. Jakov on asunut lähes koko elämänsä Lovozerossa suoritettuaan taideopintonsa Leningradissa, ja sitten hän on opiskellut mieskäsitöitä lukuisilla kursseilla Norjassa ja Suomessa. Nyt hänestä on tullut sekä saamelaisten mieskäsitöiden mestari että myös huomattava saamelainen taiteilija. Hänen teoksensa ovat esillä maailman monissa museoissa, ja esitetyt teokset säilyvät Lovozeron kansallisten kulttuurien keskuksessa.

Jakov on kansalainen, ja omissa tauluissaan hän kertoo kansalaisasemastaan saamelaisten historian suhteen osoittaen huolta kansansa tulevaisuudesta. Jakov Jakovlevilla on psyykikon kykyjä ja hän näyttää meille epätavallista šamanismimaailmaa (Šamaani, Šamaanitar). 

 

Mihail Filippov (1960 - 2007) on Jakov Jakovlevin ystävä, hän ystävystyi Viktor Tsoin kanssa, ja palautettuaan Lovozeron kotikyläänsä hän on kohdannut luovan henkilön ongelmia – ensinnäkin väärinymmärrystä. Kaikesta huolimatta Mihaililla oli aktiivinen luova elämä, hän toimi opettajana Lovozeron ja Revdan taidekouluissa, sepitti runoja ja maalasi tauluja, loi oman filosofisen suuntansa. Mihailin vesimaalauksilla on ainutlaatuinen tunnistettava tyylinsä, mikä todistaa epäilemättä taiteilijan mestaruuden. Kaikki teokset kertovat rakkaasta Lapista ja omaperäisistä saamelaisista.

 

Vasili Vorobjov (synt. 1973) on nuorin saamelainen taiteilija. Hän on suorittanut taideopintonsa Murmanskissa. Vasili käyttää erilaisia maalaustekniikoita, mm. öljyä, akvarellia ja lyijykynää. Hän asuu Murmanskissa.

 

Nadežda Ljašenko (synt. 1955 Murmanskissa). Taiteilija, kirjailija, saamelaisten henkisten tietojen ylläpitäjä, noita. Salanimi Nadja Fenina. Hän on syntynyt Zapadnaja Litsan vainottujen saamelaisporonhoitajien perheeseen. Hänen äitinsä Fjokla Tšaporova osallistui Suureen Isänmaalliseen sotaan ja puolusti 100. rajavartiopataljoonan jäsenenä Kalastajasaarentoa. Alkaen vuodesta 1957 hän asuu Šonguin kylässä. Häneltä on ilmestynyt maalaustöitä, jotka säilytetään Norjassa, Ruotsissa, Suomessa, Virossa ja Ukrainassa. Hän on tehnyt aloitteen Puhdas lumi –saamelaisjuhlin uudelleen järjestämiseksi 7. tammikuuta Šonguin kylässä..."

© Tatjana Militskaja

« Takaisin edelliselle sivulle