Makar Jevsevjev. Mordvan tasavalta
Makar Evsevjev on ensimmäinen mordvalainen tutkija, sanakirjantekijä ja oman kansan valistaja. Hänen valistustoimintansa liittyy sosiaalisen liikkeen kehitykseen Venäjällä ja Kazanin yliopistossa, joka 1890-luvulla oli Volgan alueen tieteellisen, kulttuuri- ja koulutuselämän keskus. Hän on aloittanut yhteydet venäläisten ja mordvalaisten tutkijoiden välille. Hän teki aktiivista yhteistyötä filologien F. D. Batjuškovin, A. A. Šahmatovin, D. V. Bubrihin, kansatieteilijoiden N. F. Katanovin, I. N. Smirnovin, B. F. Adlerin, pedagogien N. A. Bobrovnikovin, N. V. Nikolskin, I. S. Mihejevin ja suomalaisten tutkijoiden H. Paasosen, A. Heikelin ja muiden kanssa.
Vuonna 1919 hän joutui laittoman vainon kohteeksi, mutta kohta hänet vapautettiin VSFNT:n valistuskomissariaatin anomuksesta. Vuonna 1920 hänestä tuli Kazanin kotiseutumuseon tutkija. Samalla hän opetti mordvalaisten historiaa ja kansatiedettä ja mordvan kieltä Kazanin koulutuslaitoksissa (Itäakatemiassa, pedagogisessa instituutissa ja Kazanin pedagogisessa yliopistossa). 1920-luvulla hän kiinnitti paljon huomiotaan opettajien kouluttamiseen mordvalaisia kouluja varten, ja vuosina 1926–1928 hän perusti Moskovassa ja muissa kaupungeissa kurssit mordvalaisille opettajille. Evsevjev on kovasti vaikuttanut kansallisen mordvalaisen älymystön kehitykseen.
Jevsevjevin pedagogiseen toimintaan vaikuttivat J. A. Kamenskin, K. D. Ušinskin, L. N. Tolstoin ja Volgan alueen monikansallinen kulttuuri. Hänellä oli oma käsityksensä mordvalaisten ja Volganrannan muiden kansojen valistuksesta, jossa hän otti huomioon historian, kulttuurin ja psykologian ominaisuudet.
Jevsejev on aloittanut mordvalaisen kirjakielen ja kansallisen kielitieden uuden vaiheen. Tutkiessaan elävää puhuttua kieltä hän kirjoitti Obraztsi mordovskoi slovesnosti (Mordvalaista kirjallisuutta ja kansanrunoutta) –teoksen vuonna 1896, ja vuosina 1892 ja 1897 ensimmäiset mokšan ja ersän kielen aapiskirjat. Sitten hän rupesi käyttämään kokonaisvaltaista lähestymistapaa mordvan kielen tutkimiseen ja julkaisi erikoistutkimuksen nimeltä Mordvan kieliopin alkeet (1928) ja Erzjan-ruzon valks (Ersäläis-venäläisen sanakirjan). Yhdessä muiden tutkijoiden kanssa hän laati ensämmäisen neuvostoliittolaisen aapiskirjan ersäläisille nimeltä Tundon tši (Kevätpäivä). Hän oli myös kääntäjä. 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa hän käänsi mokšaksi ja ersäksi yli 10 uskonopillista ja opillista kirjaa, mm. Maateuksen, Markuksen, Luukkaan ja Johanneksen Evankeliumit. Nämä julkaisut edistivät ersän ja mokšan kieliopin, fraseologian ja kirjoituksen kehitystä.
Tutkimusretkillä hän on kerännyt paljon mordvalaista kansanrunoutta, mm. lauluja, satuja, sananlaskuja ja –parsia, itskuvirsiä, kansanpelejä ja rituaaleihin liittyviä runoja.
Vuonna 1931 hän julkaisi mordvalaisia häitä kuvaavan teoksen. 1920-luvun lopussa hän julkaisi ersäläiset satu- ja laulukokoelmat. Ainutlaatuiset Jevsevjevin keräämät aineistot ovat muutaman kerran ilmestyneet Suomalais-ugrilaisen seuran julkaisuissa vuosina 1894 ja 1980. Ensisijäisenä tehtävänä hän piti mordvalaisten aineellisen perinnön säilyttämistä. Hänen keräämänsä mordvalaisten, tsuvaššien ja tataarien vaate-, koru- ja kotitavarakokoelmat, joihin kuuluu yli 500 esinettä), säilyvät Pietarin, Kazanin, Saranskin, Moskovan, Pariisin, Helsingin ja Hampurin museoissa.
Jevsevjev oli ensimmäinen kansallinen valokuvaaja ja tiedemies. Vuonna 1896 hän osallistui Yleisvenäläiseen taiteelliseen ja teolliseen näyttelyyn Nižni Novgorodissa ja maailmannäyttelyyn Pariisissa, missä hän sai kultamitalin. Kansatieteeseen liittyvistä tutkimuksistaan hän sai Venäjän maantieteellisen seuran kulta- ja hopeamitalin. Monet historialliset Jevsevjevin tutkielmat jäivät julkaisematta.
Jevsevjev oli Suomalais-ugrilaisen seuran, Venäjän maantieteellisen seuran, Kazanin yliopiston yhteydessä toimivan Arkeologian, historian ja kansatieteen seuran ja Ortodoksisen lähetysseuran jäsenenä. Vuoden 1917 helmikuun vallankumouksen jälkeen Jevsevjev oli Mordvan kulttuuri- ja sivistysseuran alullepanija ja oli mukana kirjoittamassa Puhetta mordvalaisille.
Jo elämänsä aikana hänet tunnistettiin huomattavaksi tiedemieheksi ja mordvan kielen, kansanrunouden ja kansatieteen tutkijaksi. 10. toukokuuta 1931 Makar Jevsevjev kuoli, ja hänet haudattiin Kazaniin.
Vuonna 2004 täytti 140 vuotta Jevsevjevin syntymästä, ja Mordvassa julistettiin Kansallisen valistuksen vuosi. Samana vuonna tiedemiehen jäännökset haudattiin uudelleen Saranskiin. Mordvalaiset kuunnioittavat ensimmäistä valistajaansa. Hänelle nimettiin Mordvan pedagoginen valionyliopisto, kirjasto ja katu Saranskissa. Joka vuosi Mordvan pedagogisessa valionyliopistossa järjestetään Jevsevjeville nimetty tieteellinen konferenssi.
Tieteellistä Makar Jevsevjevin keräämää aineistoa käytetään tänäänkin.
Artikkelin laadittaessa käytettiin Internet-lähteitä