Русская версия  |  Suomi

Aleksanteri Ahola-Valo. Syntymän 115-vuotisjuhla

Aleksanteri Ahola-Valo (27.01.1900 – 15.09.1997) oli suomalainen ajattelija, kirjailija, taiteilija ja arkkitehti.

Tämän huomattavan ja monitaitoisen henkilön elämä oli sidoksissa Venäjään, Valko-Venäjään, Suomeen ja Ruotsiin. Aleksanteri Ahola on syntynyt vuonna 1900 Karjalassa Impilahdella. 7-16-vuotiaana hän asui Viiritsässä lähellä Pietaria. Hän vietti nuoruutensa Pietarissa. Vuonna 1912 isä toi poikansa tapaamaan Ilja Repinin, missä Aleksanteri esitti taidemaalarille isänsä graafisen muotokuvan.

Tapaaminen Repinin kanssa oli erittäin tärkeä Aleksanterin piirtämisarrastukselle. Vuonna 1919 Aleksanteri ollessaan Valko-Venäjällä pääsi opiskelemaan Vitebskin J. Penin taidekouluun. Valmistuttuaan opistosta vuonnna 1925 hän tutustui S. Eisensteiniin ja osallistui Panssarilaiva Potemkin –elokuvan luomiseen sekä näytteli filmissä. Sitten Minskissä hän toimi kulttuuri-instituutin lehtorina ja työskenteli paljon graafikkona: osallistui ensimmäisten valkovenäläisten piirrosfilmien luomiseen, kuvitti kirjoja. Valko-Venäjällä Aleksanteri Ahola-Valo toteutti myös arkkitehtonisia taitojaan. Puolessa vuodessa hän on rakensi ainutlaatuisen Ihmiskunnan kärsimysten historian paviljongin (tuhottu toisen maailmansodan aikana).

Elämänsä tärkeimpänä elämäntyöksenä Ahola-Valo piti filosofista ihmisen täydentämisjärjestelmää, jota hän kutsui evohomologiaksi. Ymmärrettyään miisionsa hän otti taiteilijanimekseen ”Valo”.

Ahola-Valon grafiikka on monipuolista: muotokuvia, maisemakuvia, kuvituksia, symbolisia kompositioita, jotka ovat täynnä kirjallisuus-aiheisia ja ja assosiatiivisia ajatuksia. Hänen teoksensa kuvaavat myös 1920-40-luvun huomattavimpia poliittisia tapahtumiakin, joiden joukossa on ääneltään kimeitä sodanvastaisia syklejä.

Teokset, jotka olivat esillä näyttelyssä Petroskoissa syyskuussa 2015 XVI Suomalais-Venäläisen kulttuurifoorumin aikana, oli pantu esille I. Repinin Penaty -kartanomuseossa. Näyttelyä varten valitut teokset ovat pääosin linoleikkauksia. Näyttely on monta vuotta Suomi-Venäjä-ystävyysseuran ja A. Ahola-Valon Elpo-säätiön välillä (Hämeenlinna) kestäneen yhteistyön tulos. Aleksanteri Ahola-Valon graafisten töiden näyttelyn avajaisissa olivat mukana taiteilijan perintöä ehjänä säilyttävän Elpo-säätiön johtaja Risto Suvanto, taiteilijan sukulainen Ritva Ahola ja Suomi-Venäjä-ystävyysseuran johtaja Jelena Barbashina.

Omakuva, 2015

 

 

 

Ensimmäiset hetkeni

(Katri Valan runolle )

Linoleikkaus, 1980

Harmaa laulu

(Katri Valan runolle )

Linoleikkaus, 1980

Huhtikuun ilta

(Katri Valan runolle )

Linoleikkaus, 1980

Murhattu maa

(Katri Valan runolle )

Linoleikkaus, 1985

Omakuva kirjoittaa musitelmia

Lyijykynä, 1921

Maailman murha

Linoleikkaus, 1938

Ihmiskunnan Golgata

Linoleikkaus, 1935

Maksim Gorki

Linoleikkaus, 1935

Neljän männyn teatteri

Tussia ja vesiväriä, 1914

Kukat

1974

Isäni

Kynä, 1910

Verisunnuntai

Linoleikkaus, 1927

Talvi 1940 Helsingissä

Linoleikkaus, 1940

 

Presidentti Risto Ryti

Puupiirros, 1942

F. Sillanpään muotokuva

Värikynät, 1939

Diana Erottajan kadulla

Linoleikkaus, 1941

 

Talviaurinko

(Katri Valan runolle )

Linoleikkaus, 1980

 
 

« Takaisin edelliselle sivulle