|  Suomi

Kalevala-avaruus

Mieleni minun tekevi, aivoni ajattelevi
lähteäni laulamahan, saa'ani sanelemahan,
sukuvirttä suoltamahan, lajivirttä laulamahan.
Sanat suussani sulavat, puhe'et putoelevat,
kielelleni kerkiävät, hampahilleni hajoovat.

Karjalan kuvataidemuseossa on avattu näyttely nimeltä Kalevala-avaruus, jonka aiheena oli 170 vuotta Elias Lönnrotin julkaiseman Kalevalan toisen täydennetyn painoksen ilmestyminen. Idean syvyydeltään ja kattavan sisällöltään Kalevala-eepos on koko avaruus. Siirtyessään sukupolvelta toiselle muinaiset karjalais-suomalaiset runot (laulut) kehittyivät ja jäivät kansanmuistiin vuosisadoiksi. Runot kuvaavat sekä Pohjolan ankaraa luontoa graniittikallioineen, villeine metsineen ja järvineen että eri tapahtumia vuosituhansien aikana täällä asuneiden kansojen elämästä. Kalevala on aito kansanrikkaus. Eepos on huomattavasti vaikuttanut karjalan ja suomen kielen, kirjallisuuden, kulttuurin ja kahden kansan kansallisen identiteetin kehitykseen.

Kalevalan syvät ja aikuiset aiheet, motiivit ja hahmot ovat inspiraation lähde eri maiden kirjailijoille, taiteilijoille, veistäjille ja säveltäjille.

Karjalan kuvataidemuseossa on ainutlaatuinen Kalevala-aiheinen teoskokoelma, joka käsittää yli 600 näyttelyesinettä. Näyttelyssä on esillä museokokoelman kultainen varasto eli Kalevala- aiheinen kokoelma: maalaus-, graafiset teokset ja käsityöt sekä karjalaisten, venäläisten ja ulkomaisten taiteilijoiden taidekohteet.

Erityistä huomiota on kiinnitetty taiteilijoiden uusiin teoksiin, missä Kalevala-aihe on yksi pääaiheista.

Eri sukupolvien taiteilijoiden käsityksen kautta näyttely vie katsojaa Kalevala-avaruuteen perehdyttämällä hänet eri tyyleihin ja lajityyppeihin.

Ensimmäinen osio paljastaa maailmankaikkeuden ja kaiken luomisen salaisuudet. Kaikki ilmaantuu ensimmäistä kertaa: taivaankappaleet ja maa. Muinainen ihminen rakentaa veneen, löytää tulen ja tekee soittimen eli kanteleen. Muinaisen alkukantaisen maan hahmon paljastavat Sulo ja Oleg Juntusen lahjakkaat teokset. Taiteilijat Igor Baranov, Juri Ljukšin ja Igor Gaškov tekivät kuvitukset maailman luomiskertomukselle ja ensimmäisen ihmisen syntymämyytille.

Toinen ja kolmas osiot kertovat eepoksen sankareista, Kalevalan valkoisten voimien ja Pohjolan tummien voimien vuorovaikutuksesta ja vastustuksesta, tutustuttavat ihaniin neitoihin ja rohkeisiin sankareihin, aukaisevat Sampo-myllyn salaisuudet.

Mjud Metševin, Georgi Stronkin ja Boris Akbulatovin teoksissa paljastuvat eepoksen pääsankareiden hahmot ja luonteet. Saattajia Kalevan juonimaailmaan ovat Tamara Jufa, Osmo Borodkin, Nikolai Brjuhanov, Nikolai Kotšergin. Näiden taiteilijoiden teoksia täydentävät  venäläisen avantgardetaiteilijan ja Filonovin koulun oppilaan Mihail Tsybasovin teokset.

Kalevala-eepos on ehtymätön inspiraation lähde ja luovuuden kannustin nykyaikaisille taiteilijoille. Neljännessä osiossa on esillä Vjatšeslav Poljakovin tekemiä nukkeluonnoksia Petroskoin nukketeatterin Laulu Sammosta –näytelmää varten, Tamara Jufan luonnosten perusteella valmistetut nuket Kalevalan kuvat –näytelmää varten sekä Vasili Kostylevin kolmiulotteista tuohiplastiikkaa, Anatoli Meškon ja Andrei Komulaisen soittimia. Lemminkaisen hahmon nykyaikainen tulkinta on Anatoli Titovin veistos.  

Näyttelyn kuraattori on Julia Kiseleva. Näyttelyn ja poligrafian tekijät ovat Vladimir ja Viktoria Zorinit.


Galleria


« Takaisin edelliselle sivulle