Venäjän federaation suomalais-ugrilainen kulttuurikeskus
Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluu suomalais-ugrilaisia kieliä ja samojedikieliä. Niiden puhujia on noin 25 miljoonaa. He asuvat laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa sekä Euroopassa. Suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluvista 24 kansasta lukumääräisesti suurimmat kansat asuvat Unkarin (15 miljoonaa asukasta), Suomen (5 miljoonaa asukasta) ja Viron (1 miljoonaa asukasta) itsenäisissä tasavalloissa. Venäjän federaatiossa asuu 17 suomalais-ugrilaista kansaa, joiden lukumäärä vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan on 2,7 miljoonaa ihmistä.
Huhtikuussa 2006 Komin tasavallassa työmatkalla ollut Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi Venäjän federaation suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskus -projektin. 6. lokakuuta 2006 Venäjän federaation kulttuuri- ja elokuvataidetoimisto antoi määräyksen Venäjän federaation suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskuksen luomisesta. Se on toiminut Venäjän valtion kansantaidekeskus -kulttuurilaitoksen osastona. 27. huhtikuuta 2007 hyväksyttiin asetus osaston luomisesta. Tuona päivänä juhlittiin laitoksen virallisia avajaisia.
Venäjän federaation suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskuksen päätavoite on koordinoida suomalais-ugrilaisten alueiden välisiä kulttuuriyhteyksiä, taata valtion tukea tapahtumille, jotka on suunnattu suomalais-ugrilaisten kansojen kielten ja kulttuurien säilymiseen ja kehittämiseen sekä toimia yhteistyössä alueiden valtiollisten ja yhteiskunnallisten organisaatioiden kanssa suomalais-ugrilaisten kulttuuriperinnön säilymisen hyväksi.
Keskuksen toimintasuunnitelma
- Yhteisen suomalais-ugrilaisia alueita yhdistävän informaatioavaruuden toiminta
Toteutuessaan tehtävä mahdollistaa tietojen keräämisen ja levittämisen suomalais-ugrilaisista kansoista. Tietojen vapaasta käytöstä hyötyisivät joukkoviestimet, kirjastot sekä oppilaitokset. Tiedotuskoordinaattorien verkko edistää eri alueiden edustajien osallistumista Venäjän federaation suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskuksen toimintaan. Laitoksen yhteyteen luotu Finno-Ugria -tietokeskus ei vain ylläpidä www.finnougoria.ru -sivua, vaan takaa myös sen kehittämisen lähiaikoina megaportaaliksi, josta löytyy tietoa suomalais-ugrilaisen kulttuurielämän eri aloilta.Vuodesta 2008 alkaen Keskuksen toimintaan kuuluu kirjojen julkaiseminen. Suomalais-ugrilaisten kansojen V maailmankongressin alkuun valmistetaan "Ôèííîóãîðèÿ. Ýòíè÷åñêèé êîìôîðò" -aikakauskirjan ensimmäistä julkaisua sekä "Àðò" -aikakauslehden numeroja, joissa on suomalais-ugrilaisia koskevia julkaisuja. Keskuksen tuella painetaan suomalais-ugrilaisten kirjailijoiden draamakokoelmaa sekä kirjallista aikakauslehteä "×åðåìóõîâàÿ ðåêà", joka sisältää käännöksiä.
- Venäjän federaatiossa asuvien suomalais-ugrilaisten kansojen kulttuuriperintöaineistojen digitointi ja luettelon luominen
Luettelo sisältää tietoja käsityömestareista, koriste- ja käyttötaidemestareista, alueiden kansallisista amatööri- ja ammattiryhmistä, kansanlaulujen esittäjistä, kuvataitelijoista ja valokuvataitelijoista. Siihen kuuluu myös bibliografisia oppaita, jotka käsittelevät suomalais-ugrilaisten kansojen perinteisestä kulttuurista kertovaa tieteellistä ja yleistajuista kirjallisuutta sekä tietoja ainutlaatuisista muistomerkeistä, joilla on tuhansien vuosien historia. Luettelo on kaikkien käytettävissä oleva resurssi, joka on hyödyllinen kulttuurilaitosten asiantuntijoille, suurten suomalais-ugrilaisten tapahtumien järjestäjille, tieteellisten piirien edustajille, opiskelevalle nuorisolle sekä kaikille suomalais-ugrilaisten toiminnasta kiinnostuneille.
- Apurahojen hakeminen ja osallistuminen valtakunnallisiin ohjelmiin
Venäjän federaation suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskus saa neuvontatukea Koordinointiliitolta. Liittoon kuuluu edustajia Venäjän federaation jokaiselta suomalais-ugrilaiselta alueelta. Liitto ottaa osaa toiminnan strategiaa koskevien ehdotusten kehittämiseen ja laitoksen toiminnan analysointiin, sikäli kuin hankkeet liittyvät valtakunnallisiin ohjelmiin tai niille haetaan rahoitusta kansainvälisistä säätiöistä.
Venäjän federaation suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskus lobbaa näitä projekteja erilaisissa valtiokunnallisissa organisaatioissa ja virastoissa. Tavoite on investointien saaminen projektien toteuttamiseksi suomalais-ugrilaisilla alueilla. -
Elinkeino- ja käsityöammattien ja perinteisen käyttötaiteen mestarien sekä soittimien ja muiden suomalais-ugrilaisten kansojen esineiden valmistajien tukeminen
-
Suomalais-ugrilaisten tapahtumien puitteissa järjestetään messuja, koriste- ja käyttötaiteen myyntinäyttelyjä sekä tilaisuuksia, joissa voidaan jakaa tietoa, taitoa ja kokemuksia.
- Suurten suomalais-ugrilaisten tapahtumien koordinointi
Levittää tietoa erilaisista kansainvälisistä ja alueiden välisistä tapahtumista, joka helpottaa ja systemoi eri kansojen edustajien osallistumista näihin tapahtumiin.
-
Työn ja julkaisutoiminnan kehittäminen
Venäjän federaation suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskus on metodinen keskus alueiden kansalliskulttuurien keskuksille ja taideliitoille. Toimintaan kuuluu suomalais-ugrilaisten kansojen äidinkielten sekä perinteisten ja nykyaikaisten kulttuurien säilyminen ja kehittäminen. Kansojen kulttuureista kertovien teosten julkaiseminen antaa laitoksille järjestelmällistä apua.
Venäjän federaation suomalais-ugrilainen kulttuurikeskus toimii tavoitteenaan kansojen yhteistyö, henkisten arvojen ja kansallisten intressien keskinäinen ymmärrys.
« Takaisin edelliselle sivulle
Tuoreimmat uutiset
Komin tasavallan kansalliskirjasto
13/02/2026 Kansan satu on karttuisa: Venäjän ja maailman kansojen yhtenäisyyden elävä ääni
Venäjän kansojen yhtenäisyyden teemavuonna Komin tasavallan Kansalliskirjasto kutsuu kansansatujen audiokirjastoon nimeltä Kansan satu on karttuisa, joka digitaalinen muistomerkki monikielisyydelle ja yhteisille arvoille.
Komin tasavallan kansalliskirjasto
12/02/2026 Hopea-aika käännöksissä: Kilpailu Komin tasavallan Kansalliskirjastolta
Venäjän kansojen yhtenäisyyden teemavuonna Komin tasavallan Kansalliskirjasto kutsuu kaikki osallistumaan Hopea-aika käännöksissä -nimiseen kilpailuun. Kilpailuun osallistuu venäläisten ja ulkomaalaisten lähettämiä videoita. Tänä vuonna projektin aiheeksi valittiin Hopea-aika, joka on venäläisen kirjallisuuden merkittävimpiä kausia.
Jugran valtionkirjasto
11/02/2026 Jokaisen tarinan sydämessä on perhe
Hyvä pöllö (”Dobryi Filin”) –perhesatupaja on päättynyt. Se oli tarkoitettu Hanty-Mansijskin perheille, jotka kohtaavat lasten kasvatukseen liittyviä vaikeita tilanteita.
Tverin alueellinen A.M. Gorkin tieteellinen yleiskirjasto
10/02/2026 Tverin XXXII kirjaviikko on alkanut!
10. helmikuuta Tverin alueen A. M. Gorkin kirjaston isolla lukusalilla järjestettiin Tverin 32. kirjaviikon avajaiset. Se perinteinen foorumi on jo kauan sitten muodostunut alueen merkittäväksi kulttuuritilaisuudeksi, joka yhdistää kirjailijoita, kotiseuduntutkijoita, kustantajia, taiteilijoita, kirjastonhoitajia ja kaikkia painetun sanan ystäviä.
Karjalan tasavallan kansalliskirjasto
08/02/2026 Kaikille avoin Karjala: ohjelma Art-Talvi Vanhassa kaupungissa –juhlissa
7. helmikuuta Karjalan Kansalliskirjasto osallistui Kiži-ulkoilmamuseon järjestämään Art-Talvi Vanhassa kaupungissa –tilaisuuteen Venäjän kansojen yhtenäisyyden teemavuodelle omistetulla Kaikille avoin Karjala –ohjelmallaan.