Venäjän federaation suomalais-ugrilainen kulttuurikeskus
Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluu suomalais-ugrilaisia kieliä ja samojedikieliä. Niiden puhujia on noin 25 miljoonaa. He asuvat laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa sekä Euroopassa. Suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluvista 24 kansasta lukumääräisesti suurimmat kansat asuvat Unkarin (15 miljoonaa asukasta), Suomen (5 miljoonaa asukasta) ja Viron (1 miljoonaa asukasta) itsenäisissä tasavalloissa. Venäjän federaatiossa asuu 17 suomalais-ugrilaista kansaa, joiden lukumäärä vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan on 2,7 miljoonaa ihmistä.
Huhtikuussa 2006 Komin tasavallassa työmatkalla ollut Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi Venäjän federaation suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskus -projektin. 6. lokakuuta 2006 Venäjän federaation kulttuuri- ja elokuvataidetoimisto antoi määräyksen Venäjän federaation suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskuksen luomisesta. Se on toiminut Venäjän valtion kansantaidekeskus -kulttuurilaitoksen osastona. 27. huhtikuuta 2007 hyväksyttiin asetus osaston luomisesta. Tuona päivänä juhlittiin laitoksen virallisia avajaisia.
Venäjän federaation suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskuksen päätavoite on koordinoida suomalais-ugrilaisten alueiden välisiä kulttuuriyhteyksiä, taata valtion tukea tapahtumille, jotka on suunnattu suomalais-ugrilaisten kansojen kielten ja kulttuurien säilymiseen ja kehittämiseen sekä toimia yhteistyössä alueiden valtiollisten ja yhteiskunnallisten organisaatioiden kanssa suomalais-ugrilaisten kulttuuriperinnön säilymisen hyväksi.
Keskuksen toimintasuunnitelma
- Yhteisen suomalais-ugrilaisia alueita yhdistävän informaatioavaruuden toiminta
Toteutuessaan tehtävä mahdollistaa tietojen keräämisen ja levittämisen suomalais-ugrilaisista kansoista. Tietojen vapaasta käytöstä hyötyisivät joukkoviestimet, kirjastot sekä oppilaitokset. Tiedotuskoordinaattorien verkko edistää eri alueiden edustajien osallistumista Venäjän federaation suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskuksen toimintaan. Laitoksen yhteyteen luotu Finno-Ugria -tietokeskus ei vain ylläpidä www.finnougoria.ru -sivua, vaan takaa myös sen kehittämisen lähiaikoina megaportaaliksi, josta löytyy tietoa suomalais-ugrilaisen kulttuurielämän eri aloilta.Vuodesta 2008 alkaen Keskuksen toimintaan kuuluu kirjojen julkaiseminen. Suomalais-ugrilaisten kansojen V maailmankongressin alkuun valmistetaan "Финноугория. Этнический комфорт" -aikakauskirjan ensimmäistä julkaisua sekä "Арт" -aikakauslehden numeroja, joissa on suomalais-ugrilaisia koskevia julkaisuja. Keskuksen tuella painetaan suomalais-ugrilaisten kirjailijoiden draamakokoelmaa sekä kirjallista aikakauslehteä "Черемуховая река", joka sisältää käännöksiä.
- Venäjän federaatiossa asuvien suomalais-ugrilaisten kansojen kulttuuriperintöaineistojen digitointi ja luettelon luominen
Luettelo sisältää tietoja käsityömestareista, koriste- ja käyttötaidemestareista, alueiden kansallisista amatööri- ja ammattiryhmistä, kansanlaulujen esittäjistä, kuvataitelijoista ja valokuvataitelijoista. Siihen kuuluu myös bibliografisia oppaita, jotka käsittelevät suomalais-ugrilaisten kansojen perinteisestä kulttuurista kertovaa tieteellistä ja yleistajuista kirjallisuutta sekä tietoja ainutlaatuisista muistomerkeistä, joilla on tuhansien vuosien historia. Luettelo on kaikkien käytettävissä oleva resurssi, joka on hyödyllinen kulttuurilaitosten asiantuntijoille, suurten suomalais-ugrilaisten tapahtumien järjestäjille, tieteellisten piirien edustajille, opiskelevalle nuorisolle sekä kaikille suomalais-ugrilaisten toiminnasta kiinnostuneille.
- Apurahojen hakeminen ja osallistuminen valtakunnallisiin ohjelmiin
Venäjän federaation suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskus saa neuvontatukea Koordinointiliitolta. Liittoon kuuluu edustajia Venäjän federaation jokaiselta suomalais-ugrilaiselta alueelta. Liitto ottaa osaa toiminnan strategiaa koskevien ehdotusten kehittämiseen ja laitoksen toiminnan analysointiin, sikäli kuin hankkeet liittyvät valtakunnallisiin ohjelmiin tai niille haetaan rahoitusta kansainvälisistä säätiöistä.
Venäjän federaation suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskus lobbaa näitä projekteja erilaisissa valtiokunnallisissa organisaatioissa ja virastoissa. Tavoite on investointien saaminen projektien toteuttamiseksi suomalais-ugrilaisilla alueilla. -
Elinkeino- ja käsityöammattien ja perinteisen käyttötaiteen mestarien sekä soittimien ja muiden suomalais-ugrilaisten kansojen esineiden valmistajien tukeminen
-
Suomalais-ugrilaisten tapahtumien puitteissa järjestetään messuja, koriste- ja käyttötaiteen myyntinäyttelyjä sekä tilaisuuksia, joissa voidaan jakaa tietoa, taitoa ja kokemuksia.
- Suurten suomalais-ugrilaisten tapahtumien koordinointi
Levittää tietoa erilaisista kansainvälisistä ja alueiden välisistä tapahtumista, joka helpottaa ja systemoi eri kansojen edustajien osallistumista näihin tapahtumiin.
-
Työn ja julkaisutoiminnan kehittäminen
Venäjän federaation suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskus on metodinen keskus alueiden kansalliskulttuurien keskuksille ja taideliitoille. Toimintaan kuuluu suomalais-ugrilaisten kansojen äidinkielten sekä perinteisten ja nykyaikaisten kulttuurien säilyminen ja kehittäminen. Kansojen kulttuureista kertovien teosten julkaiseminen antaa laitoksille järjestelmällistä apua.
Venäjän federaation suomalais-ugrilainen kulttuurikeskus toimii tavoitteenaan kansojen yhteistyö, henkisten arvojen ja kansallisten intressien keskinäinen ymmärrys.
« Takaisin edelliselle sivulle
Tuoreimmat uutiset
Karjalan tasavallan kansalliskirjasto
28/02/2026 Kutsumme katsomaan ja kuuntelemaan videoflashmobin ensimmäisiä osallistujia
Karjalan Kansalliskirjasto on helmikuun 2026 lopussa käynnistänyt tasavaltalaisen videoflashmobin Jaa perinne Venäjän kansojen yhtenäisyyden teemavuoden kunniaksi.
Karjalan tasavallan kansalliskirjasto
26/02/2026 Kalevala – laulu Sammosta. Kalevalan mosaiikki –vuosifestivaalin avajaiset
26. helmikuuta Kalevalan päivän kynnyksellä Karjalan Kansalliskirjastossa järjestettiin kirjallisuus- ja musiikkitilaisuus nimeltä Luetaan Kalevalan runoja – laulu Sammosta.
Mordvan tasavallan kansalliskirjasto
25/02/2026 Konferenssi aiheesta Avksenti Jurtov on mordvalaisten ensimmäinen sivistäjä
Kirjapalatsissa – Uljanovskin alueen V. I. Leninin tieteellisessä kirjastossa järjestettiin alueiden välinen konferenssi aiheesta Avksenti Jurtov on mordvalaisten ensimmäinen sivistäjä opettajan, tutkijan ja sivistäjän 172-vuotisjuhlan kunniaksi.
Udmurtian tasavallan kansalliskirjasto
25/02/2026 Lastenstudio Suuren maan kansat – ensimmäinen tataarien kulttuurille omistettu kokous
Venäjän kansojen yhtenäisyyden teemavuonna Udmurtian tasavallan Kansalliskirjastossa avattiin lasten sivistysstudio Suuren maan kansat. Ohjelma omistettiin monikansaisessa maassa asuvien kansojen kulttuurille.
Vologdan alue
25/02/2026 Kyläkirjastonhoitajien XV alueiden välinen talvikoulu on päättynyt Vologdassa
16. – 20. helmikuuta Vologdan alueen I. V. Babuškinin kirjastossa viisi aluetta eli Tverin, Moskovan, Vologdan alueen, Pietarin ja Sahan tasavallan) edustavat asiantuntijat tutustuivat toisiinsa, jakoivat työkokemustaan ja inspiroituivat.