Русская версия  |  Suomi

Venäjän federaation suomalais-ugrilainen kulttuurikeskus

Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluu suomalais-ugrilaisia kieliä ja samojedikieliä. Niiden puhujia on noin 25 miljoonaa. He asuvat laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa sekä Euroopassa. Suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluvista 24 kansasta lukumääräisesti suurimmat kansat asuvat Unkarin (15 miljoonaa asukasta), Suomen (5 miljoonaa asukasta) ja Viron (1 miljoonaa asukasta) itsenäisissä tasavalloissa. Venäjän federaatiossa asuu 17 suomalais-ugrilaista kansaa, joiden lukumäärä vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan on 2,7 miljoonaa ihmistä.

 

Huhtikuussa 2006 Komin tasavallassa työmatkalla ollut Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi Venäjän federaation suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskus -projektin. 6. lokakuuta 2006 Venäjän federaation kulttuuri- ja elokuvataidetoimisto antoi määräyksen Venäjän federaation suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskuksen luomisesta. Se on toiminut Venäjän valtion kansantaidekeskus -kulttuurilaitoksen osastona. 27. huhtikuuta 2007 hyväksyttiin asetus osaston luomisesta. Tuona päivänä juhlittiin laitoksen virallisia avajaisia.

 

Venäjän federaation suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskuksen päätavoite on koordinoida suomalais-ugrilaisten alueiden välisiä kulttuuriyhteyksiä, taata valtion tukea tapahtumille, jotka on suunnattu suomalais-ugrilaisten kansojen kielten ja kulttuurien säilymiseen ja kehittämiseen sekä toimia yhteistyössä alueiden valtiollisten ja yhteiskunnallisten organisaatioiden kanssa suomalais-ugrilaisten kulttuuriperinnön säilymisen hyväksi.

 

Keskuksen toimintasuunnitelma

Venäjän federaation suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskus on metodinen keskus alueiden kansalliskulttuurien keskuksille ja taideliitoille. Toimintaan kuuluu suomalais-ugrilaisten kansojen äidinkielten sekä perinteisten ja nykyaikaisten kulttuurien säilyminen ja kehittäminen. Kansojen kulttuureista kertovien teosten julkaiseminen antaa laitoksille järjestelmällistä apua. 

Venäjän federaation suomalais-ugrilainen kulttuurikeskus toimii tavoitteenaan kansojen yhteistyö, henkisten arvojen ja kansallisten intressien keskinäinen ymmärrys.

« Takaisin edelliselle sivulle


Tuoreimmat uutiset


Karjalan tasavallan kansalliskirjasto

01/12/2025 Venäjän kirjastoseura kiittää kotiseutututkimusliikkeen kehitykseen tehdystä panoksesta

Yksi Venäjän kirjastoseuran vuonna 2025 myöntämällä kiitoskirjeellä palkituista on Polina Solovjova, Karjalan Kansalliskirjaston työntekijä, kansallisen ja kotiseutukirjallisuuden ja bibliografian pääbibliografi.

Lue lisää »

Udmurtian tasavallan kansalliskirjasto

29/11/2025 Udmurtian Kansalliskirjastossa pidettiin seminaari udmurtin kielen päivän kunniaksi

28. marraskuuta Udmurtian Kansalliskirjastossa pidettiin tapaaminen, jossa puhuttiin vuonna 2025 ilmestyneestä päivitetystä udmurtin kielen oikeinkirjoitussanakirjasta. Seminaarin juontajana oli Olga Vahitova, Udmurt dunne -lehden sihteeri.

Lue lisää »

Tverin alueellinen A.M. Gorkin tieteellinen yleiskirjasto

29/11/2025 Tverin alueen tunnetuksi tekemiseen tarkoitettu VI alueellinen kulttuuri- ja sivistyskampanja Kotiseutusanelu

28. marraskuuta järjestettiin suurella menestyksellä V kotiseutusanelu. Se on Tverin alueen tunnetuksi tekemiseen tarkoitettu alueellinen kulttuuri- ja sivistyskampanja.

Lue lisää »

Permin Komin M. P. Lihatsevin kansallinen keskuskirjasto

27/11/2025 Etnokulttuurinen kampanja Eläköön Parman kirja («Ов да зорм, Пармалӧн небӧг») on pidetty

Permin Komin piirikunnan juhlavuosi on päättymäisillään. Tänä vuonna juhlittiin 100 vuotta Permin aluepiirin alkuperäiskansan eli komipermjakkien autonomian perustamisesta.

Lue lisää »

Murmanskin alueen valtiollinen yleinen tieteellinen kirjasto

25/11/2025 Murmanskin alueen tieteellinen kirjasto on Kirjastoanalytiikka 2025 – XII yleisvenäläisen kilpailun voittaja

18. ja 19. marraskuuta Murmanskin alueen tieteellisen kirjaston johtaja Svetlana Baskakova osallistui Venäjän federaatio- ja alueiden keskuskirjastojen johtajien vuosikokoukseen.

Lue lisää »