Русская версия  |  Suomi

Karjalan tasavalta

Varsinaiskarjalaiset

Karjalan pohjoisosassa on jo muutaman vuosisadan asunut ihmisiä, jotka kutsuvat itseään vain karjalaisiksi. Tutkijat nimettävät heidät myös varsinaiskarjalaisiksi tai vienankarjalaisiksi. Heidän kielensä on suomen läheisin sukukieli, ja sitä pidetään yleensä karjalan standardina murteena. Varsinaiskarjalaisia asuu Kalevalan, Louhen, Belomorskin, Segežan, Mujejärven, Karhumäen (entisen Paatenen) piirin alueella.

Livviläiset

Aunuksen piiriin ja Prääsän piirin osaan Karjalan tasavallassa on asettunut asumaan livviläisiksi itseään kutsuvia karjalaisia. Asuessaan Laatokan alueella livviläiset olivat pitkään aikaa pitäneet yhteyttä vepsäläisiin ja läntisempiin suomalais-ugrilaisiin heimoihin, siksi livvin kielessä on runsaasti vepsästä ja eräistä länsibalttien kielistä lainattuja sanoja.

Lyydiläiset

Yksi kolmesta suuresta karjalaisiin kuuluvasta väestöryhmästä. Kuten myös livviläisillä heidän kulttuurinsa ja kielensä ovat huomattavan erilaisia kuin varsinaiskarjalaisten. Suurin osa lyydiläisistä asuu Äänisen Karjalassa, Äänisjärven pohjois- ja itärannikolla eli Prääsän ja Kontupohjan piirissä. Heidän kielensä koki vepsän kielen voimakkainta vaikutusta, lisäksi sen kehitykseen vaikutti varsinaiskarjala.

Karjalan vepsäläiset

Vepsäläiset ovat Karjalan vähälukuinen suomalais-ugrilainen kansa. Oletetaan, että heidän heimonsa muotoutui muiden itämerensuomalaisten kansojen muotoutuessa, sitten he muuttivat pois ja asettuivat asumaan Laatokan kaakkoisrannikolle. Vepsäläisiä pidetään ves-heimon perillisinä, ja vepsäläiset –sana levisi paljon myöhemmin. Kylissä vepsäläiset kutsuivat itsensä leikillisesti ”tšuhareiksi” tai ”kaivaneiksi”. Karjalassa Äänisjärven lounasrannikolla asuu yksi kansan kolmesta etnografisesta ryhmästä – pohjoisia eli äänisvepsäläisiä.

Karjalan alkuperäiskansat, Karjalan tasavallan kansallisen ja alueellisen politiikan ministeriön video

« Takaisin edelliselle sivulle


Tuoreimmat uutiset


Karjalan tasavallan kansalliskirjasto

27/04/2025 Omat sankarit: KirjastoYö 2025 Karjalan Kansalliskirjastossa

26. huhtikuuta Karjalan Kansalliskirjasto liittyi yleisvenäläiseen KirjastoYöhön 2025. Tämän laajamittaisen vuositapahtuman tarkoitus on tukea lukemista ja kirjallisuuden sosiaalista roolia tärkeänä osana kansalliskulttuuria. Sivistyskampanja on järjestetty Isänmaan puolustajan teemavuoden ja Suuren Voiton 80-vuotisjuhlan kunniaksi.

Lue lisää »

Karjalan tasavallan kansalliskirjasto

24/04/2025 Karjalan tasavallan vuoden 2024 kirja –kilpailun palkintoseremonia

23. huhtikuuta Karjalan Kansalliskirjastossa pidettiin Karjalan tasavallan vuoden 2024 kirja – XXIV kilpailun palkintoseremonia.

Lue lisää »

Karjalan tasavallan kansalliskirjasto

19/04/2025 Karjalan runoilijat sodasta: tervetuloa kuuntelemaan ja katsomaan runotempauksen ensimmäisten osallistujien esityksiä

Voiton 80-vuotisjuhlan kunniaksi Karjalan Kansalliskirjasto kutsuu osallistumaan virtuaaliseen runotempaukseen nimeltä Karjalan runoilijat sodasta. Tempauksen osallistujien videot on julkaistu Karjalan Kansalliskirjaston kotisivuilla MUISTO SUURESTA VOITOSTA - uudessa osiossa. Kaikki halukkaat voivat liittyä tilaisuuteen 31. toukokuuta mennessä.

Lue lisää »

Karjalan tasavallan kansalliskirjasto

18/04/2025 Sivistysnäyttely Karjala. Historiaa kivessä ottaa vastaan uusia kävijöitä joka päivä!

Karjalan Kansalliskirjastossa jatkaa toimintaansa sivistysnäyttely Karjala. Historiaa kivessä. Näyttely on osa Karjalan kivikronikka –hanketta, joka toteutetaan Karjalan tasavallan päämiehen apurahasäätiön tuella.

Lue lisää »

Karjalan tasavallan kansalliskirjasto

16/04/2025 Kotiseutuviikko –ohjelma. Petroskoi 1800-luvun lopun – 1900-luvun alun matkustajien silmin

16. huhtikuuta Karjalan Kansalliskirjastossa pidettiin ohjelma aiheesta Petroskoi 1800-luvun lopun – 1900-luvun alun matkustajien silmin. Se jatkoi Kotiseutuviikko-tapahtumasarjaa.

Lue lisää »