Русская версия  |  Suomi

• Uutiset
• Projektista
• Yhteistyökumppanit
• Aineistot
  • Sähköiset aineistot suomalais-ugrilaisilla kielillä
  • Uudet julkaisut suomalais-ugrilaisilla kielillä
  • Meidän julkaisumme
  • Verkkogalleriat
  • Suomalais-ugrilaisilla kielillä olevat julkaisuluettelot
  • Suomalais-ugrilaisten kansojen kirjallisuuksien ja kansanperinteiden perustajia
  • Kaleidoskooppi
  • Suomalais-ugrilainen maailma
  • Media-aineistot
• Valitse alue
  • Karjalan tasavalta
  • Komin tasavalta
  • Marin tasavalta
  • Mordvan tasavalta
  • Udmurtian tasavalta
  • Hantien ja mansien autonominen piirikunta
  • Murmanskin alue
  • Tverin alue
  • Vologdan alue
  • Permin Komin piirikunta
• Meidän partnerimme
  • Venäjän federaation suomalais-ugrilainen kulttuurikeskus
  • Fenno-Ugria
• Navigaatio

• Etusivulle
• Valitse alue
•  Karjalan tasavalta

Karjalan tasavalta

• Karjalan tasavallan kansalliskirjasto
• Muut kirjastot
• Linkit
• Mielenkiintoista. Kirjastojen toiminnasta

Varsinaiskarjalaiset

Karjalan pohjoisosassa on jo muutaman vuosisadan asunut ihmisiä, jotka kutsuvat itseään vain karjalaisiksi. Tutkijat nimettävät heidät myös varsinaiskarjalaisiksi tai vienankarjalaisiksi. Heidän kielensä on suomen läheisin sukukieli, ja sitä pidetään yleensä karjalan standardina murteena. Varsinaiskarjalaisia asuu Kalevalan, Louhen, Belomorskin, Segežan, Mujejärven, Karhumäen (entisen Paatenen) piirin alueella.

Livviläiset

Aunuksen piiriin ja Prääsän piirin osaan Karjalan tasavallassa on asettunut asumaan livviläisiksi itseään kutsuvia karjalaisia. Asuessaan Laatokan alueella livviläiset olivat pitkään aikaa pitäneet yhteyttä vepsäläisiin ja läntisempiin suomalais-ugrilaisiin heimoihin, siksi livvin kielessä on runsaasti vepsästä ja eräistä länsibalttien kielistä lainattuja sanoja.

Lyydiläiset

Yksi kolmesta suuresta karjalaisiin kuuluvasta väestöryhmästä. Kuten myös livviläisillä heidän kulttuurinsa ja kielensä ovat huomattavan erilaisia kuin varsinaiskarjalaisten. Suurin osa lyydiläisistä asuu Äänisen Karjalassa, Äänisjärven pohjois- ja itärannikolla eli Prääsän ja Kontupohjan piirissä. Heidän kielensä koki vepsän kielen voimakkainta vaikutusta, lisäksi sen kehitykseen vaikutti varsinaiskarjala.

Karjalan vepsäläiset

Vepsäläiset ovat Karjalan vähälukuinen suomalais-ugrilainen kansa. Oletetaan, että heidän heimonsa muotoutui muiden itämerensuomalaisten kansojen muotoutuessa, sitten he muuttivat pois ja asettuivat asumaan Laatokan kaakkoisrannikolle. Vepsäläisiä pidetään ves-heimon perillisinä, ja vepsäläiset –sana levisi paljon myöhemmin. Kylissä vepsäläiset kutsuivat itsensä leikillisesti ”tšuhareiksi” tai ”kaivaneiksi”. Karjalassa Äänisjärven lounasrannikolla asuu yksi kansan kolmesta etnografisesta ryhmästä – pohjoisia eli äänisvepsäläisiä.

Karjalan alkuperäiskansat, Karjalan tasavallan kansallisen ja alueellisen politiikan ministeriön video

« Takaisin edelliselle sivulle