Karjalan tasavalta
- Karjalan tasavallan kansalliskirjasto
- Muut kirjastot
- Linkit
- Mielenkiintoista. Kirjastojen toiminnasta
Varsinaiskarjalaiset
Karjalan pohjoisosassa on jo muutaman vuosisadan asunut ihmisiä, jotka kutsuvat itseään vain karjalaisiksi. Tutkijat nimettävät heidät myös varsinaiskarjalaisiksi tai vienankarjalaisiksi. Heidän kielensä on suomen läheisin sukukieli, ja sitä pidetään yleensä karjalan standardina murteena. Varsinaiskarjalaisia asuu Kalevalan, Louhen, Belomorskin, Segežan, Mujejärven, Karhumäen (entisen Paatenen) piirin alueella.
Livviläiset
Aunuksen piiriin ja Prääsän piirin osaan Karjalan tasavallassa on asettunut asumaan livviläisiksi itseään kutsuvia karjalaisia. Asuessaan Laatokan alueella livviläiset olivat pitkään aikaa pitäneet yhteyttä vepsäläisiin ja läntisempiin suomalais-ugrilaisiin heimoihin, siksi livvin kielessä on runsaasti vepsästä ja eräistä länsibalttien kielistä lainattuja sanoja.
Lyydiläiset
Yksi kolmesta suuresta karjalaisiin kuuluvasta väestöryhmästä. Kuten myös livviläisillä heidän kulttuurinsa ja kielensä ovat huomattavan erilaisia kuin varsinaiskarjalaisten. Suurin osa lyydiläisistä asuu Äänisen Karjalassa, Äänisjärven pohjois- ja itärannikolla eli Prääsän ja Kontupohjan piirissä. Heidän kielensä koki vepsän kielen voimakkainta vaikutusta, lisäksi sen kehitykseen vaikutti varsinaiskarjala.
Karjalan vepsäläiset
Vepsäläiset ovat Karjalan vähälukuinen suomalais-ugrilainen kansa. Oletetaan, että heidän heimonsa muotoutui muiden itämerensuomalaisten kansojen muotoutuessa, sitten he muuttivat pois ja asettuivat asumaan Laatokan kaakkoisrannikolle. Vepsäläisiä pidetään ves-heimon perillisinä, ja vepsäläiset –sana levisi paljon myöhemmin. Kylissä vepsäläiset kutsuivat itsensä leikillisesti ”tšuhareiksi” tai ”kaivaneiksi”. Karjalassa Äänisjärven lounasrannikolla asuu yksi kansan kolmesta etnografisesta ryhmästä – pohjoisia eli äänisvepsäläisiä.
Karjalan alkuperäiskansat, Karjalan tasavallan kansallisen ja alueellisen politiikan ministeriön video
« Takaisin edelliselle sivulle
Tuoreimmat uutiset
Karjalan tasavallan kansalliskirjasto
26/03/2026 Sivistysohjelma Elävä kansan sana
25. maaliskuuta Kalevalan mosaiikki –vuosifestivaalin päivinä järjestettiin sivistysohjelma Elävä kansan sana. Tilaisuuden aiheeksi valittiin Trofim Rjabininin 225-vuotisjuhla, Petri Šemeikan 205-vuotisjuhla, Anna Paškovan 160-vuotisjuhla, Anisja Vatšievan ja Anni Lehtosen 140-vuotisjuhla.
Karjalan tasavallan kansalliskirjasto
23/03/2026 Vihreä maaliskuu –kampanja jatkuu
23. maaliskuuta osana Vihreä maaliskuu –kampanjaa Kansalliskirjastossa pidettiin sivistysluento aiheesta Vottovaara: myytin ja tieteen välillä. Luennoitsijana oli Vodlajärven kansallispuiston ympäristösivistyksen johtava asiantuntija Anna Dudyrina, mukaansa tempaava ja kiinnostunut kertoja.
Karjalan tasavallan kansalliskirjasto
20/03/2026 Jaa perinne -videoflashmobin uusia osallistujia
Karjalan Kansalliskirjaston Venäjän kansojen yhtenäisyyden teemavuoden kunniaksi käynnistämä videoflashmobi Jaa perinne on saamassa vauhtia. Kutsumme katsomaan ja kuuntelemaan uusia osallistujia.
Karjalan tasavallan kansalliskirjasto
17/03/2026 Vieras/Oma: B. Potterin ”piirretyt sadut” karjalaksi
17. maaliskuuta Vieras/Oma-projektin uuden kokouksen aiheeksi valittiin englantilaisen kirjailijan ja kuvittajan Beatrix Potterin teokset. Osallistujat käänsivät karjalaksi Petteri Kaniinin tarina –sadun, joka on kirjailijan tunnettuimpia teoksia.
Karjalan tasavallan kansalliskirjasto
16/03/2026 Ensimmäinen luento Vodlajärven kansallispuistosta osana Vihreä maaliskuu –kampanjaa järjestettiin kirjastossa
Karjalan Kansalliskirjasto toimii jatkuvasti tieteellisenä sivistyspaikkana. Kevät 2026 ei ole poikkeus – maaliskuu on julistettu Vihreäksi! Vihreä maaliskuu –kampanja omistetaan Vodlajärven kansallispuiston 35-vuotisjuhlalle.