Русская версия  |  Suomi

Avoimin mielin (kansanrunoilija A. S. Malkinin vuotisjuhlan kunniaksi)

увеличить

Aleksandr Stepanovitš Malkin syntyi 26. toukokuuta 1923 Mordvan tasavallassa Atjurjevon piirin Kišalyn kylässä talonpoikaisperheeseen. Hän valmistui Temnikovin pedagogisesta opistosta. Suuren isänmaallisen sodan aikana hän osallistui taisteluihin natseja vastaan. Palattuaan rintamalta hän toimi kotikylässään opettajana, sitten muutti Saranskiin. Hän toimi Mordvan kirjakustantamon toimittajana ja Mokša-lehden toimituksessa.

Hän oli alkanut harrastaa runoutta jo ennen sotaa, mutta runoilijan ääni alkoi kuulostaa kovalta vain sodan jälkeen. Ensimmäinen Stiht (Runot) -niminen runokokoelma ilmestyi vuonna 1948.

Sitten mokšan kielellä ilmestyivät Jalgan val (Toverin sana, 1952), Slavan kige (Maineen tietä, 1956), Kelgoma stirti (Lempitytölleni, 1959), Moda (Maa, 1960), Saša (1960), Radnjat (Sukulaiset, 1962), Ljambe pilgokit (Lämpimät jäljet, 1968), Panžadon sediht (Avoimin mielin, 1973). Näissä teoksissa runoilija kertoo sodasta, ylistää aikalaisensa sankaruutta, mielenlujuutta ja korkeaa moraalia.

увеличить

Neljä runokokoelma on julkaistu käännettynä venäjän kielelle: Slovo družby (Ystävyyden sano, 1954), Žuravli zovut v dorogu (Kurkut kutsuvat matkalle, 1970), Makaruška (1971), Osennij koster (Syksyinen nuotio, 1976). Aleksandr Malkinin teosten tärkeimpiä aiheita ovat maamme kansojen edustajien välinen ystävyys, taistelu rauhan puolesta, innostuneina työtä tekevä ihminen ja kotiseudun luonnon kauneus.

Malkin kirjoitti myös proosaa. Vuonna 1959 Mordvan kirjakustantamo julkaisi Kelgoma stirti (Lempitytölleni) – nimisen kertomuskokoelman. Vuonna 2003 ilmestyi runoilijan valikoituja teoksia.

A. S. Malkinille myönnettiin Punaisen Tähden kunniamerkki ja kaksi sotamitalia. Hän oli Neuvostoliiton kirjailijaliiton jäsenenä vuodesta 1956. Hän kuoli 28. toukokuuta 1976, hänet haudattiin Kišalyn kotikyläänsä.

увеличить

Atjurjevon piirin asukkaat pitävät maamiehestään ja muistavat hänet Mordvan maan lahjakkuutena ja kansanrunoilijana.

Jo kaksikymmentä vuotta toukokuun viimeisinä päivinä maalaukselliseen mordvalaiseen Kišalyn kylään saapuu vieraita tasavallan piireistä ja Saranskista osallistumaan Malkinin päiviin. Tapahtumaan osallistuu aktiivisesti Kišalyn ja muiden koulujen oppilaita ja opettajia, paikallisia runoilijoita, kotiseuduntutkijoita, piirikirjaston työntekijöitä, piirin taidekoulun opettajia ja piirin kulttuuritalon työntekijöitä. 29. toukokuuta 2013 lähes kaikki muinaisen mordvalaisen kylän asukkaat kokoontuivat Kišalyn kylän kouluun.

Modvalaisen runouden juhlassa kävi kunniavieraita. XX Malkinin päivät pidettiin korkealla luovalla ja organisaatiotasolla. 

 

увеличитьVieraat laskivat kukat Malkinin haudalle ja osallistuivat Malkinin rintakuvan paljastustilaisuuteen. Rintakuva sijaitsee lähellä Kišalyn koulua. Kuvanveistajat ovat onnistuneet tekemään hienon muistomerkin runoilijalle, jota elinaikanaan kutsuttiin mordvalaiseksi Jeseniniksi. Vieraat ottivat vastaan suosionosoituksin Mordvan suuren kansalaisen, runoilijan ja sotamiehen A. S. Malkinin muistolaatan paljastamisen. Tämän vuoden 26. toukokuuta hän olisi täyttänyt 90 vuotta...

Malkinin päiviä varten on julkaistu runoilijan valikoitujen teosten kokoelma kansallispolitiikan ministeriön, lehdistö- ja tietioministeriön tuella. Tunnettu Lihtibrja-kansanperinneyhtyeeltä on ilmestynyt levy, jossa on muutama kymmenen omaperäistä laulua.

увеличитьMalkinin päiviin osallistui myös Mordvan tasavallan Kansalliskirjaston työtekijöitä, jotka esittivät kirjanäytelmän, esitelmän kirjailijan elämästä ja tuotannosta ja lahjoittivat kirjoja piirin kirjastoille.

Malkinin päivät päättyivät konserttiin, missä soi runoja ja lauluja. Vieraat vaihtoivat muistelmiaan unohtumattomasta tapaamisesta vieraanvaraisella seudulla: ”Syntykööt lapset Malkinin kotiseudulla, kasvakoon leipä, soikoot runot ja laulut!”

 

« Takaisin edelliselle sivulle