Uutiset
03/09/2018 Kampanja Marilainen kirja uralilaisella maalla
15. ja 16. elokuuta 2018 Sverdlovskin alueella pidettiin sosiokulttuurinen kampanja nimeltä Marilainen kirja uralilaisella maalla, reitti oli Krasnoufimsk-Arti-Jekaterinburg. Alueiden välisen kampanjan järjesti Sverdlovskin alueen sokeainkirjasto alueellisen kulttuuriministeriön tuella, kampanjan tarkoituksena oli parantaa kirjastopalveluiden saatavuutta kylissä sekä näkeville että sokeille ja näkövammaisille lukijoille.
Sverdlovskin aluetta delegaatiossa edustivat kampanjan järjestäjät: alueen sokeainkirjaston edustaja sekä kirjastonjohtaja Irina Gilfanova ja Sverdlovskin kansainvälisen kirjaston informaatio- ja bibliografiaosaston johtaja Svetlana Kokorina. Marin tasavaltaa edustivat uralilaisella maalla S. G. Tšavainin Kansalliskirjaston kirjakamarin johtaja Jelena Smorodinova, kirjailija, Marin kirjakustantamon johtaja Juri Solovjov ja Venäjän sokeainliiton Marin tasavallan organisaation edustaja Svetlana Marjina. Kampanja alkoi 15. elokuuta Sverdlovskin alueen Krasnoufimskin piirissä Juvan ja Kriulinon kylissä. Juvassa kiertueen osallistujia otettiin vastaan tarjoamalla leipää, lauluja, leikkiä ja tansseja Marilainen maatalo -kartanomuseossa (ko. kohde kuuluu Uralin mielenkiintoisimmista paikoista laadittuun luetteloon). Täällä voitiin nähdä, miltä aikaisemmin oli näyttänyt marilaisen tuvan huone: kirjotuilla peitteillä peitetty sänky ja kehto, keskellä huonetta pöytä kansallisine ruokineen ja juomineen: mela – lettuja, pura – yrttimakuinen humalajuoma, joka muistuttaa kaljaa ja olutta, sokta – naudanlihasta valmistettu verimakkara. ”Ennen vanhaan marilaistytöt osasivat kirjoa jo 7-vuotiaina. Ja lähes tästä iästä he olivat valmistamassa itselleen päähinettä, jonka kirjoivat loppuun hääpäiväänsä mennessä, mentyään naimisiin heidän piti ommella miespaita”, kertoi vieraille marilaisen maatalon opas. Hän näytti vieraille päähineen, jonka olivat panneet päähänsä naimisissa olevat naiset: päähine on nokanmuotoinen, nokka on ylöspäin suuntautunut, takana hartioille ja selälle laskeutuu kirjottu seitsenrivinen kangaskaistale, joka laajenee alaosassaan. Uskottiin, että sellaisen päähinemuodon ansiosta nainen keräsi auringon voimaa, joka sitten laskeutui kirjonnan ”häntään”.
On huomioitava, että Uraliin alkoi asettua asumaan marilaisia 1500-luvun lopussa.
Kriulinossa marilaiset tapasivat marilaiset Krasnoufimskin piirin kirjastossa. Täällä vaihdettiin tietoja eri keinoin. Ko. kirjaston johtaja Natalja Feoktistova selosti marilaisen väestön parissa tehdystä työstä ja näkövammaisten ihmisten palvelemisesta, korosti kansallisen kirjakokoelman täydentämiseen liittyviä ongelmia, ja kansallisen kulttuuriautonomian Marin puheenjohtaja Ivan Rojukov kertoi, että Krasnoufimskin piirissä asuu yli 10000 marilaista, sama väestömäärä asuu Artin naapuripiirissä, Atšitin piirissä on 5000 marilaista ja samoin Jekaterinburgissa. Hänen kertomansa mukaan nuoret nyt osaavat marin kieltä ani harvoin. Nuoret ymmärtävät joitakin sanoja ja ilmaisuja kotioloissa, mutta marin kirjakielen ymmärtäminen on heille vaikeaa. Juvan kylässä kuitenkin opetellaan marin kieltä valintakurssina 2.-9. luokalla (koulussa opiskelee nyt noin 150 henkilöä, ja taajamassa asuu noin 1600 ihmistä).
Kansalliskirjaston kirjakamarin johtaja Jelena Smorodinova kertoi vieraille Marin tasavallan kirjakustantamisesta, tasavallan sokeiden ja näkövammaisten asiakkaiden palvelemisesta, Marin I. S. Kljutšnikovin-Palantain kulttuuri- ja taideopiston hankkeesta nimeltä Йомакым лудына – Luetaan satuja (marin ja venäjän kielellä), sekä esitti S. G. Tšavainin Kansalliskirjaston julkaisuja.
Marin kirjakustantamon johtaja Juri Solovjov kertoi Marin kirjauutuuksista ja lahjoitti muutaman kirjan Krasnoufimskin piirin kirjastolle.
Sverdlovskin alueen sokeainkirjaston työntekijät lahjoittivat tapaamisen osallistujille Braille-kirjan nimeltä Marilaiset sadut (venäjän kielellä), kirjassa on kohokirjoitusta. Sverdlovskin alueen sokeainkirjaston asiantuntija Marija Belkova vaihtoi kokemustaan tyflokomenttien laatimisesta (lyhyt kuvaus esineestä, ympäristöstä tai toiminnasta, joita sokea tai näkövammainen ihminen ei ymmärrä ilman erikoisia sanallisia selityksiä).
Lisäksi pidettiin tyflokomenteilla varustetun ja marilaisiin satuihin pohjautuvan Maršan -piirrosfilmin ensi-ilta.
Sama ohjelma oli kokouksessa, joka pidettiin samana päivänä kulttuuritalossa Artin piirin Malaja Tavran kylässä, ja 16. elokuuta kampanja päättyi Jekaterinburgissa sokeainkirjastossa.
Vieraille pidettiin tutustumiskäynti kirjastossa, esitettiin kansallinen kirjaston kokoelmasta kerätyn kirjallisuusnäyttely. ”Täällä on Braille-kirjoja, audio-oppaita, kohokirjoitusta paperilla ja muovilla. Nämä aineistot ovat vapaasti saatavilla, niitä kannattaa hyödyntää”, sanoi Sverdlovskin alueen sokeainkirjaston johtaja Irina Gilfanova.
”Me kustannamme kirjoja venäjän, vuori- ja niittymarin sekä tataarin kielellä. Yli puolet kirjoittajistamme ovat marilaisia runoilijoita ja kirjailijoita. Oli erittäin miellyttävää käydä Sverdlovskin alueen kylissä, nyt teemme työtä yhdessä, jotta kirjamme saavuttivat uralilaiset lukijat. Minua hämmästytti ihana kirjastonne”, vaihtoi elämyksiään Marin kirjakustantamon johtaja Juri Solovjov Sokeainkirjastossa kokouksen osallistujien kanssa.
Sosiokulttuurinen kampanja Marilainen kirja uralilaisella maalla järjestettiin kolmen alueellisen ohjelman piirissä: Kulttuurin kehitys Sverdlovskin alueella vuoteen 2020 mennessä, Venäläisen kansan yhtenäisyyden lujittaminen ja Sverdlovskin alueella asuvien kansojen etnokulttuurinen kehitys vuosina 2014-2020 sekä Esteetön ympäristö vuosina 2014-2020. Sellaiset kampanjat ovat jo muodostuneet perinteeksi, koska Sverdlovskin alueella näitä reittiä pitkin ovat viidessä vuodessa jo matkustaneet Tatarstanin, Baškortostanin ja Udmurtian edustajat.
Päivän toisella puolella virallisten tapahtumien päätyttyä järjestettiin tutustumiskäynti Sverdlovskin alueen kansainvälisessä kirjastossa.
Kirjaston toiminnasta meille kertoi kirjastonjohtaja Olga Kuznetsova ja varajohtaja Jevgeni Kolosov. Kirjaston ominaisuutena on laaja ja toistumaton kokoelma kirjallisuutta Venäjän kansojen kielillä sekä asiakirjoja, joiden aiheita ovat kansojen etnogeneesi, historia, elinolot, kulttuuri ja kirjallisuus. Kirjastokokoelma käsittää yli 93 tuhatta julkaisua, mm. 15 tuhatta julkaisua kansallisilla kielillä ja noin 1 tuhat kappaletta marin kielellä.
Ainutlaatuinen ja Venäjän ainoa Sverdlovskin alueen kansainvälinen kirjasto todistaa käytännössä, kuinka tärkeää on työ Venäjällä ja Uralin alueella asuvien kansojen kansallisen kulttuurin säilyttämiseksi ja kehittämiseksi. Kansainvälinen kirjasto on informaatio-, kulttuuri- ja koulutuskeskus, joka palvelee monikulttuurista kansaa, ja suvaitsevaisuuden keskus.
Matkamme vieraanvaraiselle Sverdlovskin alueelle oli erittäin tieto- ja tutustumisrikas. Kollegat Sverdlovskin alueen sokeainkirjastosta, Sverdlovskin alueen kansainvälisestä kirjastosta ja Krasnoufimskin keskuskirjastosta luovuttivat kirjastollemme monta arvokasta kirjaa Uralista, Uralin marien elämästä, ammattijulkaisua sekä Braille-kirjan nimeltä Marilaiset sadut, jossa on kohokirjoitusta, sekä marilaisiin satuihin pohjautuvan Maršan –piirrosfilmilevyn, joka on varustettu tyflokommenteilla.
Tämä kaikki sijoittuu tietenkin kunniapaikalle S. G. Tšavainin Kansalliskirjaston kokoelmaan.
Galleria
