Uutiset
03/04/2019 Kiži on maailman kahdeksas ihme
Venäläisessä tiede- ja kulttuuritalossa Berliinissä on aloittanut toimintansa Kiži-museon näyttely.
Näyttelyn avasivat Venäjän kulttuuriministerin sijainen Alla Manilova ja Kiži-museon johtaja Jelena Bogdanova. Alla Manilova sanoi, että Kiži on yksi Venäjän parhaista museoista sekä museokokoelman arvokkuuden että henkilökunnan pätevyyden kannalta. Hänen mukaan matkustaja ei saa mistään samaa kokemusta kuin Kižin saarella.
Jelena Bogdanova korosti, että saksankieliset kävijät ovat suurin ulkomainen matkustajaryhmä saarella, ja ilmoitti, että kohta valmistuu Kižin tunnetuimman muistomerkin eli 22-kupolisen Kirkastuksen kirkon peruskorjaus. Tänä kesänä temppelistä poistetaan rakennustelineet. Museon johtaja kiitti lämpimästi Venäjän kulttuuriministeriötä ja Alla Manilovaa jatkuvasta tuesta.
Näyttelyn tärkein esine oli Kižin pogostan laajamittainen malli. Kižin pogosta on yksi kolmesta ensimmäisestä Unesco-kohteesta Venäjällä Moskovan Kremlin ja Pietarin historiallisen keskustan lisäksi. Alla Manilova korosti sen erityistä toteutuslaatua. Yksi pienoismallin rakentajista Kirvesmieskeskuksen työntekijä Vasili Varenov oli mukana näyttelyssä ja sen kokoonpanossa. Pienoismalli toistaa tarkasti pogostan muistomerkkejä: kupolit on peitetty pienillä aidoilla päreillä, koriste-elementeissä on kaiverrusta, Kirkastuksen kirkon ikkunoiden läpi voidaan nähdä metallinen runko, joka on rakennettu alkuperäisen kirkon sisälle korjausta varten vuonna 1982. Pogostan sisällä on pieniä nukkeja, jotka auttavat arvioimaan rakennuksen kokoa ja kuvittelemaan sitä: matkustaja, opas, restauroija, pappi, talonpojat, poliisi.
Lisäksi vieraat näkivät myllyn ja talon pienoismallit, perinteiset kirvesmiestyökalut, yksiköt ja elementit, Kirkastuksen kirkon korjaukseen käytettävän nostolaitteiston pienoismallin, elokuvat Kižin perinnöstä ja VR-videot, jotka antavat mahdollisuuden tehdä virtuaalinen matka saarelle. Ensimmäisille kävijöille retken piti näyttelyn tekijä, museon hallinto- ja kehitysosaston johtaja Olga Titova, joka selitti, miksi näyttelyllä on niin rohkea nimi ja miksi Kižin muistomerkit ovat maailman kahdeksannen ihmeen tittelin arvoisia. Näyttelyn suunnittelun teki museon asiantuntija Sergei Lobanov, joka oli myös mukana sen asennuksessa.
Museon vanhempi tutkija Oleg Skobelev esitti tunnettuja äänisniemeläisiä bylinoja. 1800-luvulla juuri bylinat loivat perustan venäläisen sankarieepoksen tieteelliselle tutkimukselle ja laajalle tunnettuudelle. Kižilaiset sadunkertojasukupolvet, jotka siirsivät muinaisen kansanperinteen sukupolvelta toiselle, ovat tehneet suuren panokseen siihen, että tänään kukin koululainen tuntee, ketkä ovat Ilja Muromets, Dobrynja Nikititš ja Aljoša Popovitš. Kiži-museon kansanperinneyhtyeen jäsenenä Oleg Skobelev ryhtyi tutkimaan eeppisen kerronnan perinteitä. Oleg Skobelevin henkilökohtaisten ponnistelujen ja lahjakkuuden ansiosta hänen esityksensä ovat suosittuja sekä museon vieraiden että ammatillisten folkloristien keskuudessa.
Kirvesmieskeskuksen johtaja, restauroija Andrei Kovalchuk esitti kupolien peittämiseen käytettävien haavapäreiden valmistusprosessia.
Museon asiantuntija Anna Anhimova kestitsi yleisöä tuoreilla sultšinoilla ja karjalanpiirakoilla, jotka leivottiin noudattaen alkuperäisiä reseptejä. Jauhot piirakoita varten kasvoivat Kižin saarella ja kasvua valvoi Oleg Skobelev, joka eeppisen kerronnan perinteiden lisäksi kerää, tutkii ja esittää myös vepsäläisten, karjalaisten ja venäläisten perinteisiä talousmenetelmiä sekä johtaa museossa perinteisen talouden hyödyntämisosastoa.
Venäläisen tiede- ja kulttuuritalon aulassa vieraita odottaa Aleksei Rybakovin valmistama kižanka-vene, koska juuri veneestä alkoi aikoinaan tie Äänisjärven eli meren, kuten ennen vanhaa talonpojat kutsuivat Äänisjärveä, keskellä olevalle luonnonsuojelusaarelle.
Näyttely on avoinna 12. toukokuuta mennessä.
Kiži-museon lehdistöpalvelu
Galleria
