Uutiset
08/11/2019 Kuzma Abramov ja hänen aikansa: K. G. Abramovin 105-vuosijuhlan kunniaksi
Mordvan tasavallan A. S. Puškinin Kansalliskirjaston kansallisen ja kotiseutukirjallisuuden osastolla avattiin näyttely Kuzma Abramov ja hänen aikansa. Näyttely on omistettu K. G. Abramovin 105-vuosijuhlalle. Kuzma Abramov oli ersäläinen proosakirjailija, dramaturgi, Mordvan ansioitunut ja kansankirjailija, Mordvan ASNT:n valtionpalkinnon laureaatti, Suuren isänmaallisen sodan veteraani ja Mordvan tasavallan kunnia-asukas.
Kuzma Abramovin ensimmäinen kokoelma Stiht’ (suom. Runot) ilmestyi ennen sotaa vuonna 1940. Kuzma Abramov kehittyi kuitenkin todella lahjakkaaksi kirjailijaksi sodan jälkeen. Vuonna 1951 Mordvan valtionteatterissa näytettiin hänen näytelmänsä Od vij (suom. Uusi voima). Vuonna 1952 Mordvan kirjallisuus -almanakassa painettiin pienoisromaani Nadja. Tärkeä vaihe kirjailijan luovalla uralla oli hänen kertomuksia, jotka ilmestyivät vuosina 1959–1960 tasavallan lehdissä ja sitten erillisinä kirjoina (Kertomukset, 1959; Vaaleanruskeat punokset, 1961; Rator leiga (suom. Alatyrissa, 1962; Komoljavka, 1962). K. Abramov on tehnyt suuren panoksen kansallisen dramaturgian kehitykseen. Hän käsittelee moraalisia ongelmia näytelmissään Od vij, Syrnen’ zorjuvat (suom. Kultaiset kalevantulet, 1961), Tupaantuliaiset (1963), Er’vant’ esenze ormazo (suom. Kullakin on oma tautinsa, 1968) ja muissa. Kuzma Abramov on kirjoittanut ensimmäisen mordvalaisen trilogian (Naiman, Ihmiset tulivat läheisiksi, Savu maanpinnan yläpuolella). Sitten ilmestyi trilogia Erzjan’ tsöra (suom. Ersäläinen poika, 1971, 1973, 1974), joka kertoo maailmankuulusta veistäjästä S. D. Nefjodovista (Ersasta). Erittäin suosittuja ovat romaanit Eset’ kanstos’ a marjavi (suom. Oman valinnan taakkaa ei tunneta, 1967) ja Velen’ tejter’ (suom. Kyläläinen tyttö, 1980).
1980-luvun lopussa kirjailija on menestynyt uudessa proosalajissa eli eeppisessä romaanissa. Esimerkiksi hän kertoo mordvalaisten elämästä 1100-luvun lopussa ja 1200-luvun alussa romaanissaan Purgaz (1988). Toinen eeppinen romaaninsa Oljatšint’ kise (suom. Tahdon puolesta, 1989) kertoo Keski-Volgan alueen väestön taistelusta tsaarin voivodeja ja pajareja vastaan vuosina 1670–1672 sekä kapinan johtajista Akai Boljajevista ja Aljona Arzamasskajasta.
Näyttelyssä on esillä Mordvan kirjapainossa ilmestyneitä mordvalaisen klassikon teoskokoelmia sekä paljon materiaaleja K. G. Abramovin luovasta urasta.