Uutiset
10/01/2020 Tapaaminen udmurttikirjailijan kanssa Karlyganin maalla
Kansojen ystävyys – kirjallisuuksien ystävyys –motolla on pidetty tapaaminen udmurttikirjailija Vjatšeslav Ar-Sergin kanssa Bolšoi Karlyganin kylässä Mari-Turekin kylässä perjantaina 13. joulukuuta.
Ei ole sattuma, että tapaamispaikaksi on valittu Bolšoi Karlygan, koska siellä asuu tiheästi udmurtteja, jotka säilyttävät huolellisesti kulttuuriperinteitään.
Tapahtuman ovat järjestäneet Mari-Turekin piirin hallinnon kulttuuri-, liikunta- ja urheiluosasto, Marin tasavallan S. G. Tšavainin Kansalliskirjasto, Udmurtian Kansalliskirjasto, Karlyganin kylän hallinto ja Mari-Turekin piirin keskuskirjastojärjestelmä.
Marin tasavaltaa edustivat tapahtumassa kulttuuri-, lehdistö- ja kansallisuusasiainministeriön osastopäällikkö Vladimir Markin, S. G. Tšavainin Kansalliskirjaston johtaja Irina Štšeglova ja kirjaston työntekijät, Marin kirjapainon johtaja Juri Solovjov, Ontšyko-lehden päätoimittaja Igor Popov, Mari-Turekin piirin kulttuuri-, liikunta- ja urheiluosaston johtaja Natalja Kuzminyh.
Osallistumaan tapahtumaan Udmurtiasta tulivat Udmurtian kansankirjailija Vjatšeslav Ar-Sergi, Udmurtian Kansalliskirjaston varajohtaja Anna Semjonova ja pääkirjastonhoitaja Galina Sergejeva, Udmurt keneš – udmurttien kansalaisjärjestön sihteeri Jelena Aleksandrova, kirjailija ja journalisti Vladimir Mihailov.
Tapahtuman vieraita ja osallistujia otti vastaan lämpimästi ja vieraanvaraisesti Kulttuuri-kansallishankkeen piirissä kunnostettu Karlyganin kulttuuritalo.
Udmurtian kansanperinneyhtye Zardon tervehti vieraita kansanlauluilla ja tarjoamalla maukasta leipää ja perinteistä udmurttilaista juomaa.
Tapahtuman pääsankari Vjatšeslav Ar-Sergi (Vjatšeslav Sergejev) on Udmurtian kansankirjailija ja ansioitunut kulttuurityöntekijä, tasavallan ja venäläisten kirjallisuuspalkintojen palkinnonsaaja. Hän on Venäjän huomattavimpia kansallisia kirjailijoita, häneltä on ilmestynyt yli 50 proosa- ja runokirjaa, jotka on painettu Udmurtiassa, Venäjän muilla alueilla ja sen ulkopuolella: Lydja, lydja, kikye (1988), Dušepsi (1992), Tulkymjös vylyn pyžed (1993), Lemlet gondyrjös = Taivas itki…» (2000), Pitši pi no Polkan (2005), Loveja tamgassa (2006), Tammikko Kuussa (2007), Asterit lumessa… (2009), Kam vylyn, Lanka (2015), Kama-kylbur (2017) ja yms. Hänen teoksensa on käännetty tataarin, englannin, ranskan, puolan, marin ja tšuvassin kielelle. Tapahtuma huipentui uuden venäjänkielisen Perekrjostki (suom. Risteykset) -proosakirjan eisttelytilaisuuteen, kirja ilmestyi Marin kirjapainossa vuonna 2019. Kokoelmassa on Ar-Sergin kertomuksia. Suureen konserttisaliin kokoontui Karlyganin keskikoulun opiskelijoita, opettajia ja kyläläisiä.
Vjatšeslav Ar-Sergi voitti heti yleisön huomion. Hän aloitti keskustelun koululaisten kanssa muistelemalla omaa lapsuuttaan, luovan uransa alkua ja sitten jatkoi vakavaa keskustelua kirjallisuudesta ja siitä, mikä merkitys on kirjalla ihmisen elämässä, mitä se voi opettaa, ystävyydestä, työstä, rakkaudesta isänmaata ja omaa kansaa kohtaan.
Vjatšeslav Ar-Sergi ei puhui vain itsestään vaan muisti myös tataarikirjailijaa Gabdulla Tukaita, udmurttirunoilijaa ja kirjailijaa Kuzebai Gerdia, marilaisia runoilijoita ja kirjailijoita Sergei Tšavainia, Valentin Kolumbia, Semjon Nikolajevia, Vjatšeslav Abukajev-Emgakia ja muita. Ar-Sergi ja koululaiset lausuivat hänen runojaan venäjän, marin, udmurtin, tataarin kielellä.
Kirjailija puhui sujuvasti näitä kieliä kommunikoidessaan yleisön kanssa.
Tapahtuma ei ollut yhden ihmisen, kirjailijan, päivänsankarin monologi vaan oli vuoropuhelu. Lapset esittivät kirjailijalle lukuisia kysymyksiä siitä, mikä kirja on kirjailijan tuotannossa tärkein, mitä kirjoja ja kirjailijoita hän lukee, mitä ovat kirjailijan luovat suunnitelmat, kuka on hänen teostensa pääkriitikko, mistä on helppoa tai vaikeaa kirjoittaa, miten syntyy uusi teos ja yms.
Tapahtuman päätyttyä koululaiset eivät halunneet Ar-Sergin lähtevän pois. Aktiivisimmille ja uteliaimmille osallistujille lahjoitettiin kirjailijan nimikirjoituksella varustettuja kirjoja. Tapahtuman jälkeen kirjastojen edustajien kanssa keskusteltiin alueiden välisestä yhteistyöstä ja yhteistyösuunnitelmista.
Galleria
