Русская версия  |  Suomi

Uutiset

20/03/2020 Ajatellaan globaalisesti, toimitaan lokaalisesti

11.-13. maaliskuuta Syktyvkarissa pidettiin Pohjoinen kulttuurifoorumi. Siellä käsiteltiin ajankohtaisia kulttuuri-, matkailu-, koulutus- ja tiedeasioita. Muutaman ryhmätyöskentelyn aiheena oli kirjastojen kehitys.

12. maaliskuuta Komin tasavallan kansojen ystävyystalossa pidettiin alueiden välinen

foresight-istunto aiheesta Suomalais-ugrilaisten ja pohjoisten kirjastojen allianssi. Siinä oli mukana federaatio-, alueellisten ja kunnallisten kirjastojen yli 100 edustajaa Venäjän suomalais-ugrilaisilta alueilta, Krasnojarskin piirikunnasta, Tjumenin ja Leningradin alueelta.

– Ajatelkaa globaalisesti, toimikaa lokaalisesti, antoi tapahtumaan osallistujille neuvon Venäjän valtionkirjaston pääjohtaja Vadim Duda.

– Digitaalisen myrkytyksen oloissa kirjastot voivat ottaa itselleen detoxin roolin, tulla paikoiksi, missä voidaan rentoutua pinnallisesta tietovirrasta, ajattelee asiantuntija.

Komin tasavallan Kansalliskirjaston vieraskielisen kirjallisuuden osastopäällikkö Tatjana Martsenjuk kertoi kulttuurien välisen vuoropuhelun kehityksestä Suomalais-ugrilainen kirjasto- ja informaatiokeskus –hankkeen kautta, keskus aiotaan perustua Komin Kansalliskirjastoon vuoteen 2021 mennessä.

Suunnitelmien mukaaan Suomalais-ugrilainen kirjasto- ja informaatiokeskus tulee toimimaan yhteisenä informaatioalueena suomalais-ugrilaisille alueille, kansainvälisten ja alueiden välisten yhteisten kulttuurihankkeiden koordinaattorina. Muutama hanke on jo käynnissä, kyseessä on verkkotapahtumia suomalais-ugrilaisten kansojen kulttuurista. Tapahtumat ovat saaneet hyviä palautteita, ja päätettiin kehittää tätä suuntaa.

Yksi tärkeimmistä keskusteluaiheista oli sivusto, joka antaisi mahdollisuuden tehdä samanaikaisia hakuja suomalais-ugrilaisten kirjastojen luetteloista. Tämän yhteydessä on puhuttu paljon siitä, että tarvitaan yhteistä lähestymistapaa sähköisten resurssien muodostamiseen ja käyttäjäpääsyn varmistamiseen. Suomessa sellainen sivusto on jo olemassa, kyseessä on Finna-portaali, joka yhdistää kirjastojen, arkistojen ja museoiden materiaalit. Resurssin esitti portaalin asiantuntija Jussi-Pekka Hakkarainen, Suomen Kansalliskirjaston tietoasiantuntija.

Samanaikaisesti pidettiin pyöreän pöydän keskustelu mallikirjastojen perustamisesta Komin tasavaltaan. Moderaattoreina toimivat Priluzjen piirin keskuskirjastojärjestelmän johtaja Jelena Morozova ja projektitoimiston työntekijä, Komin tasavallan tieteellisen ja analyyttisen osaston johtaja Ljudmila Iguševa. Asiantuntijat vaihtoivat kokemuksiaan siitä, miten laaditaan hakemus, järjestetään työt ja valmistetaan kirjaston henkilökunta.

13. maaliskuuta pidettiin kansainvälinen kiertävä fokusseminaari Tulevaisuuden kirjasto. Alussa siihen osallistujat kävivät Syktyvkarin kahdessa mallikirjastossa: Kaupungin (aikuisten) keskuskirjastossa ja Kaupungin lasten keskuskirjastossa. Vuonna 2019 nämä kirjastot Komin muun 9 kirjaston joukossa saivat rahoja uudistukseen Kulttuuri-kansallishankkeen piirissä. Vielä kaksi mallikirjastoa on perustettu tasavallan ja kuntien kustannuksella sekä sponsoreiden kustannuksella.

Tasavallan kokemus kiinnosti kovasti muita alueita. Kaikki puheita pitäneet mallikirjastojen edustajat korostivat, että kävijämäärä on kasvanut. Laitokset, jotka ovat alkaneet toimia noudattaen nykyaikaisia standardeja, ovat nyt uusi vetovoimapiste kaupunkilaisille.

Foorumissa keskusteltiin koko päivän ajan kirjastojen tulevista kehityssuunnista informaatioyhteiskunnassa. Venäjän nuorten valtionkirjaston johtajan Irina Mihnovan mielestä kirjastojen tulevaisuuden määrittävät nuoret käyttäjät, ja juuri heistä riippuu se, millainen yhteiskuntamme on tulevaisuudessa ja onko siellä tilaa kirjastoille.

Asiantuntija ajattelee, että kirjastojen pitää tulla ”tiedontaloiksi”, sosiaaliseksi hissiksi nuorille ja paikaksi, missä voidaan kehittää pehmeitä taitoja eli tunneälyä, luovuutta ja viestintäkykyjä.

Tulevaisuuden kirjaston esimerkkinä voi olla Helsingin keskuskirjasto Oodi. Vuonna 2019 kirjastossa on käynyt yli 2 mlj. ihmistä. Amerikkalainen lehti Time on lisännyt keskuskirjaston planeetan 100 mielenkiintoisemman paikan listalle. Helsingin keskuskirjaston projektipäällikön Lotta Muurisen mukaan Oodin avaaminen vuonna 2018 auttoi yleensä lisäämään kirjastojen suosiota Suomessa.

Lounaan jälkeen fokusseminaari jatkoi toimintaansa Kortkerosin kylän keskusmallikirjastossa. Alussa pidettiin tutustumiskäynti.

Johtaja Svetlana Tšelpanova kertoi mallikirjaston hankkeen valmistamisen ja toteutuksen ominaisuuksista sekä laadullisista ja määrällisistä muutoksista, jotka ovat tapahtuneet uudistusten ansiosta. Sitten täysistunnossa vieraat keskustelivat uuden tyypin kirjastojen toiminnasta maaseudulla.


Galleria


«Takaisin edelliselle sivulle