Uutiset
15/01/2021 Kotiseutuhanke Mielenkiintoisinta Mordvasta kirjoissa
Tänään alamme tutustuttaa teidät tasavaltamme piireistä kertoviin julkaisuihin. Esitämme Atjurjevon piiristä kertovia kirjoja, joissa niiden tekijät käsittelevät piirin historia- ja kulttuuriasioita sekä sosiaalista ja taloudellista asemaa.
Atjurjevon piiri perustettiin 10. toukokuuta 1937. Sen pinta-ala on 827,1 km2 ja keskus Atjurjevon kylä. Piiri sijaitsee Mordvan tasavallan lännessä. Sen itäosassa on metsäaroja ja lännessä sekametsiä.
Esiintymät: tiilisavea (Atjurjevon esiintymä), savimaata (Strelnikovon esiintymä). Pohjavesien käyttövarat ovat 142 tuhatta m3/vrk. Joet: Javas, Ljatša, Šustrui. Maaperät: mustamultaa (51 %), alfisolia (24 %), podsolia (14%), alluviaalia (5%). Kasvusto: niittyaroja, lehti- ja sekametsiä. Metsät peittävät 21,7 % piirin pinta-alasta ja pensaat 2,8 %. Piirin alueella sijaitsee Lesnoi-suojelualue.
Piirissä harjoitetaan maataloutta. Teollisuuslaitokset sijaitsevat Atjurjevossa. Maapinta-ala on 82,6 tuhatta hehtaaria, ja niistä 59,2 tuhatta hehtaaria on maatalousmaita, joista 41,5 tuhatta hehtaaria peltoja, 17,6 tuhatta hehtaaria rehumaita ja 0,1 monivuotisisia viljelmiä. Atjurjevon piirin maatalousyritykset tuottavat jyviä, perunoita, lihaa, maitoa ja villaa.
Piirin alueella kulkee Moskova-Saransk –valtatie, kaasuputki Urngoi – Pomary – Užgorod. Piirissä julkaistaan Selskije vesti –lehti (suom. Kyläuutiset).
Atjurjevon piiristä ovat syntyisin Neuvostoliiton sankarit J. G. Akinjajev, F. F. Konovalov, A. G. Mahrov, Sosialistiset työsankarit V. M. Verjasov, V. D. Jermoskin, N. S. Maresina.