Uutiset
03/02/2021 Kotiseutuhanke Mielenkiintoisinta Mordvasta kirjoissa
Jatkamme lukijoiden tutustuttamista tasavallastamme kertoviin julkaisuihin. Esitämme kirjoja Bolšoje Ignatovon piiristä, niiden kirjoittajat käsittelevät piirin historiaan, kulttuuriin ja sosiaalistaloudelliseen asemaan liittyviä asioita.
Bolšoje Ignatovon piiri on perustettu 10. tammikuuta 1930. Sen pinta-ala on 834,2 km2. Pinta-alaltaan se on tasavallan pienin piiri. Sen väestö on 8,4 tuhatta henkilöä (2010). Piirin keskus on Bolšoje Ignatovon kylä.
Piiri sijaitsee Mordvan tasavallan koillisosassa metsäarovyöhykkeellä. Piirin alueella on Andrejevskoje tiilisaviesiintymä ja Bolšoje Ignatovon saviesiintymä. Pohjavesien käyttövarat ovat 18 tuhatta m3/vrk. Joet: Pjana, Barahmanka, Menja, Salja. Piirin maiden kokonaispinta-ala on 83,7 tuhatta hehtaaria, 23,4 tuhatta hehtaaria on metsän peitossa, mm. 7,4 tuhannella hehtaarilla sijaitsee Smolnyi -kansallispuisto. Maaperät: alfisolia (45 %), mustamultaa (36 %), alluviaalia (6 %). Kasvisto: niittyaroja ja havu- ja lehtimetsiä. Metsät peittävät 32,1 % ja pensaat 0,7 % piirin pinta-alasta. Suojelualueet: rauhoitusalue, turvesuo Progonnoje, lähde Pamjat lähellä Bolšoje Ignatovoa.
Piirin pääelinkeino on maatalous. Teollisuuslaitokset sijaitsevat Bolšoje Ignatovossa. Bolšoje Ignatovossa on omistusmuodoltaan erilaisia maatalousyrityksiä. Piirissä tuotetaan lihaa, rahkaa ja rasvatonta juustoa. Karjanhoito on erikoistunut lihan ja maidon tuotantoon.
Bolšoje Ignatovon piiristä ovat syntyisin Neuvostoliiton sankarit A. V Asmanov, V. N. Baharev, P. V. Edelev, P. M. Kumanev, F. G. Šuneev sekä Maineen kunniamerkin saaja F. F. Spiridonov.