Uutiset
06/07/2021 Historiallinen kotiseutuhanke ”Mordvalaiset ulkomaalaisten ja venäläisten tutkijoiden silmin”: Peter Simon Palas
Mordvalaiset, jotka asuvat keskellä Itä-Eurooppaa, ovat aina kiinnostaneet niiden kansojen huomiota, joilla oli suhteita tähän alueeseen. Erilaiset tiedot mordvalaisten asumispaikoista, yhteiskunnallisesta rakenteesta, elinkeinoista ja kulttuurista löytyvät 900-1300-luvun itäkirjailijoilta, venäläisistä kronikoista 1100-1500-luvulta ja länsieurooppalaisten matkustajien päiväkirjoista alkaen 1200-luvulta. Mielenkiintoisia etnografisia tietoja ja muita materiaaleja on Iulianuksen, Carpinin, Rubrouckin, Rashid al-Dinin, S. Herbersteinin, Fletcherin, N. Witsenin, A. Jenkinsonin, F. Strolenbergin ja muiden kirjoituksissa.
Mordvalaisten liityttyä 1400-luvun lopussa Venäjän valtioon venäläisen älymystön kiinnostus sitä kohtaan on kasvanut jyrkästi. Merkittävän panoksen fennougristiikan kehitykseen on tehnyt suuri tiedemies M. V. Lomonosov. Vuonna 1724 on perustettu Venäjän tiedeakatemia, ja siitä ajasta lähtien on alkanut Venäjän kansojen suunnitelmallinen tutkiminen. Akateemisten retkikuntien reittiin kuului Keski-Volgan alue. Mordvalaisten aineelliseen ja henkiseen kulttuurin liittyviä seikkoja ja kansan etnogeneesiä on käsitelty P. S. Pallasin, I. I. Lepehinin, N. P. Rytškovin, I. G. Georgin, I. P. Falkin ja muiden tiedemiesten teoksissa.
1800-luvulla Venäläinen maantieteellinen seura (perustettu vuonna 1845), Luonnontieteen, antropologian ja etnografian ystäväseura (Moskovan yliopisto, 1867) ja Arkeologia-, historia- ja etnografiaseura (Kazanin yliopisto, 1878) ovat alkaneet suorittaa erityisiä etnografisia tutkimuksia. Näiden seurojen tieteellisissä teoksissa on julkaistu paljon tietoja mordvalaisten aineellisesta ja henkisestä kulttuurista, asutuksesta, perheoloista ja muista elämänpuolista.
Tutkimuksia mordvalaisten etnogeneesistä, etnisestä historiasta ja eräistä asioista, jotka liittyvät heidän aineelliseen ja henkiseen kulttuuriin, alkoivat ilmestyä vasta 1800-luvun toisella puoliskolla. (P. I. Melnikov ”Otšerki mordvy” (suom. ”Kuvauksia mordvalaisista”), Russkii vestnik, vol. 69, 71, 1867; Täysi teosvalikoima, 2. painos, osa 7).
Merkittävä tapahtuma oli I. N. Smirnovin ”Mordva” (suom. Mordvalaiset) –nimisen tutkielman ilmestyminen Kazanissa vuonna 1895. Tutkielmassaan kirjailija on yrittänyt kirjoittaa mordvalaisten historian alkaen muinaisista ajoista, kuvata kotioloja, perhe- ja yhteiskuntasuhteita sekä selosti täydellisesti ja yleisesti uskontoasioita, teki lyhyen katsauksen olemassa olevasta mordvalaisista kertovasta kirjallisuudesta.
V. N. Mainov teki vakavan analyysin mordvalaisten perhe- ja yhteiskuntarakenteesta teoksessaan ”Otšerk juriditšeskogo byta mordvy” (suom. ”Kuvaus mordvalaisten juridisista elinoloista”) (Pietari, 1885). 1900-luvun alussa on ilmestynyt S. K. Kuznetsovin historiallis-etnografinen kuvaus ”Mordva” (suom. ”Mordvalaiset”) (Moskova, 1912).
Näiden teosten rinnalla kuvernementin ja hiippakunnan sanomissa sekä muissa aikakauslehdissä ja erityisissä julkaisuissa julkaistiin materiaaleja mordvalaisten arkeologiasta, etnografiasta ja kansanperinteistä. Mordvalaisten etnografisia tutkimuksia suorittivat tutkijat Mordvasta, Saratovista, Penzasta ja Nižni Novgorodista.
Tämän aiheen täyttä käsittelyä varten on käynnistetty historiallinen kotiseutuhanke ”Mordvalaiset ulkomaalaisten ja venäläisten tutkijoiden silmin”, joka esittää materiaaleja, jotka löytyvät kansallisen ja kotiseutukirjallisuuden osaston kokoelmista. Perustuen Mordvan tunnettujen tutkijoiden teoksiin esitetään mielenkiintoisia tietoja mordvalaisista, heitä koskevista maininnoista, joita löytyy huomattavien matkustajien, historioitsijoiden, etnografien, tutkijoiden ja valistajien tutkimuksista.
Hanke on tarkoitettu laajalle käyttäjäkunnalle.
Materiaali perustuu seuraaviin kirjoihin:
N. F. Mokšin. Mordva glazami zarubežnyh i rossijskih putešestvennikov (suom. Mordvalaiset ulkomaalaisten ja venäläisten tutkijoiden silmin). Saransk, Mordvan kirjapaino, 1993. 240 s.;
Mordva: istoriko-etnografitšeskije otšerki (suom. Mordvalaiset: historiallis-etnografiset kuvaukset) / Mordvan ASNT:n ministerineuvoston yhteydessä toimiva kielen, kirjallisuuden, historian ja taloustieteen tutkimusinstituutti; toimittajakunta: historian tohtori V. I. Kozlov (vastuullinen toimittaja) ja muut. Saransk, Mordvan kirjapaino, 1981. 336 s.;
Mordva. Otšerki po istorii, etnografii i kulture mordovskogo naroda (suom. Mordvalaiset. Kuvauksia mordvalaisten historiasta, etnografiasta ja kulttuurista) / laatija S. S. Markova ; päätoimittaja N. P. Makarkin. Täydennetty ja tarkistettu painos. Saransk: Mordvan kirjapaino, 2004. 992 s.;
V. I. Rogatšev. Voprosy izutšenija mordovskoi natsionalnoi kultury: etnologija, folklor, literatura (vtoraja polovina XIX - pervaja tšetvert XX v. (suom. Mordvalaisten kansallisen kulttuurin tutkimusasioita: etnologia, kansanrunous, kirjallisuus (1800-luvun toinen puolisko – 1900-luvun ensimmäinen neljännes)). Saransk, 1998. 87 s.