Uutiset
20/07/2021 Historiallinen kotiseutuhanke ”Mordvalaiset ulkomaalaisten ja venäläisten tutkijoiden silmin”: Axel Heikel
Axel Heikel (1851–1924) toimi Helsingin yliopiston suomalaisen kansatieteen dosenttina ja sitten professorina. Hän oli ensimmäisiä suomalaisia tutkijoita, joka alkoi tutkia sekä oman kansansa että muiden suomalais-ugrilaisten kansojen kansantiedettä. Sitä varten hän teki muutaman pitkäaikaisen tutkimusmatkan. Hän oli ensimmäisiä, joka kiinnitti huomiotaan mordvalaisten, jotka ovat Itä-Euroopan muinaisimpia suomalais-ugrilaisia kansoja, rikkaaseen aineelliseen kulttuuriin. Axel Heikel on varhain ymmärtänyt, kuinka tärkeää on säilyttää ja tutkia alkuperäisväestön materiaaleja, jotta tiedetään etnogeneesi, tutkitaan kansan etnistä historiaa, määritetään sen alkuperäinen kotimaa ja selvitetään kansojen sukusuhteet.
Heikeliltä on ilmestynyt kaksi perustyötä, jotka on omistettu mordvalaisten historialle. Toinen niistä koski mordvalaisia vain osittain, koska sen aiheena oli muutaman suomalaisen kansan (tšeremissien, mordvalaisten, suomalaisten ja suomalaisten) asunnon kehityshistoria historiallis-vertailevalta näkökannalta. Toinen kirja ”Mordvalaisten vaatteet ja ornamentit”, joka ilmestyi Helsingissä vuonna 1899, oli kokonaan omistettu mordvalaiselle aihepiirille.
Vuosina 1883–1885 Heikel teki etnografisia matkoja mordvalaisille ja kävi Tambovin, Nižni Novgorodin, Penzan, Saratovin, Samaran, Simbirskin ja Kazanin kuvernementissa. Lisäksi hän tutki perusteellisesti kaikki mordvalaisiin liittyvät etnografiset kokoelmat, jotka säilyivät Venäjän tiedeakatemia museossa, Taideakatemiassa, Venäläisessä maantieteellisessä seurassa, Kazanin yliopiston etnografisessa museossa ja Kazanin kaupunkimuseossa. Hän onnistui hankkimaan monet mordvalaiset ja marilaiset näyttelyesineet (noin 700) Helsingin yliopistoa varten. Ne luovutettiin Suomen Kansallismuseolle, jossa ennen sitä oli ollut vain noin 20 mordvalaista näyttelyesinettä.
N. N. Haruzin kirjoitti Heikelin marilaisten, mordvalaisten, suomalaisten ja suomalaisten asunnosta kertovaa kirjaa koskevassa arvostelussaan, että Axel Heikelin kirja on ainoa laatuaan oleva teos, siihen on koottu laaja eri suomensukuisten kansojen asuntoa käsittelevä aineisto, jonka kirjailija on useimmissa tapauksissa hankkinut omien havaintojensa kautta, tekstissä on paljon kuvia. Muuten juuri Heikelin kirja kannusti Haruzinia kirjoittamaan teoksensa suomalais-ugrilaisten kansojen asunnosta (”Kuvaus suomalaisten asuntojen kehityshistoriasta”, Moskova, 1895).
Toinen arvostelija I. N. Smirnov kiinnitti erityistä huomiotaan siihen, että Heikelin työ on avannut uuden sivun slaavilaisen ja suomalaisen maailman vuorovaikutushistoriassa mainiten slaavilais-venäläisen vaikutuksen jälkiä siinä, missä kukaan ei ehkä oleta niiden olevan olemassa kansanarkkitehtuurissa.
Mordvalaisten vaatteet ja ornamentit –tutkielmassaan suomalainen tiedemies on onnistunut sekä antamaan perusteellisen kuvauksen niistä että myös esittämään mordvalaisten kansanpuvun kehityksen ja selvittämään sen termistön (Heikki Paasonen on auttanut Heikeliä ko. termistön tarkistuksessa), sekä määrittämään käyttäen esimerkkinä vaatteita ja kirjontaa eräitä mordvalaisten etnogeneettisiä ja etnokulttuurisia siteitä muihin kansoihin. Erittäin merkittäviä ovat myös Heikelin havainnot mordvalaisen puvun paikallisten varianttien samankaltaisuuksista ja eroavaisuuksista. Tutkimusmenetelmältään Heikel kuten tuon ajan monet muutkin etnografit edusti evoluutiosuuntaa.
Ainutlaatuisessa teoksessaan A. Heikel kertoo suomeksi ja saksaksi vaatteista täydentäen tekstiä värikuvituksilla, teknisillä piirroksilla ja valokuvilla, joissa on noin kaksituhatta mordvalaista kirjontaornamenttia. Siinä kerrotaan kirjontatavoista, kuvataan kuvioluonnetta ja –kaavoja, annetaan pukujen ja päähineiden kaaviopiirroksia, mm. on selityksiä taulukoille, muodoille ja erillisille merkeille. Tutkija on osoittanut sekä tietävänsä mordvalaisten aineelliseen kulttuuriin liittyvät seikat että myös perehtyvänsä syvästi kansan henkiseen kulttuuriin, sen käsitysmaailmaan, ajattelutapaan ja luovaan fantasiaan.
Heikelin ansiona on se, että hän oli ensimmäisiä suomalaisia tutkijoita, joka kääntyi mordvalaisten omaperäisen kulttuurin puoleen, arvosti sitä suuresti ja tallensi ainiaaksi häviävät kulttuuriobjektit ja –ilmiöt, otti käyttöön tieteelliseen käytäntöön etnografiset materiaalit, jotka auttavat laajaa venäläistä ja ulkomaalaista tutkijakuntaa tutustumaan mordvalaisten aineelliseen kulttuuriin. Hänelle on kerttynyt suurta aineistoa, jonka hän on järjestelmällistänyt esinekokoelmiksi, jotka säilyvät Suomen Kansallismuseossa. Hän on tehnyt tieteelliset ja teoreettiset yleistykset ja käytännön johtopäätökset, jotka ovat ajankohtaisia nykypäivänäkin.
Lisätietoja hankkeesta: https://natlibraryrm.ru/èñòîðèêî-êðàåâåä÷åñêèé-ïðîåêò-ìîðä/