Русская версия  |  Suomi

Uutiset

27/07/2021 Historiallinen kotiseutuhanke ”Mordvalaiset ulkomaalaisten ja venäläisten tutkijoiden silmin”: Heikki Paasonen

Heikki Paasonen (1865–1919) oli dosentti ja sitten suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Helsingin yliopistossa. Kuten Heikelkin hän teki pitkäaikaisia matkoja Volganrannan alueelle, etupäässä mordvalaisille vuosina 1889–1890 ja 1898–1901 ja teki siellä työtä noin kaksi vuotta. Mordvan kielitieteeseen, mordvalaiseen kansanrunouteen ja kansantieteeseen liittyvät tutkimukset muodostavat suuren osan Paasosen tieteellistä perintöä.

Ennenaikainen kuolema esti kuitenkin häntä käsittelemästä ja julkaisemasta keräämiään runsaita kenttämateriaaleja. Ne ilmestyivät myöhemmin muiden tutkijoiden käsitteleminä. Paasonen keräsi mordvalaista kansanrunoutta, kuvasi hää-, hautajais- ja muistoseremonioita. Vertailevan puheanalyysin ja muiden tietojen perusteella hän teki vakuuttavan johtopäätöksen, että karatait ovat paikallinen turkkilaistunut mordvalaisryhmä.

Paasosen ansiona oli se, että aikaisemmin kerätessään mordvalaista kansanrunoutta tutkijat tallensivat lauluja ja rituaalilyriikkaa saneltuna, ja Paasonen tallensi niitä esityksen aikana. Paasonen teki johtopäätöksen, että mordvalaiseen runouteen on vaikuttanut venäläinen runous.

Paasonen käytti keräystöihin lukutaitoisia mordvalaisia, joita hän opetti keräämään kenttäaineistoja (S. Sirikin, I. Zorin, A. Šuvalov, I. Školnikov, A. Leontjev, M. Taraikin, S. Tšigin, R. Utšaev, V. Savkin). He antoivat Paasoselle runsaasti kansanrunouden tallennuksia, jotka hän tarkisti ja kirjoitti. Tutkijan lähdettyä Helsinkiin he lähettivät Paasolle muutaman vuoden ajan mordvalaiseen kansanrunouteen liittyviä aineistoja ja etnografisia näyttelyesineitä.

Heikki Paasonen oli tutkija, joka ahkeralla ja pitkäaikaisella keräystoiminnallaan teki huomattavan panoksen fennougristiikan kehitykseen tieteeksi.

Paasosen nimi on jäänyt ainiaaksi mordvalaisten kulttuurihistoriaan, ja hänet tunnetaan kielitieteen, historian, kansanrunouden ja kansantieteen tutkimuksen perustajana. Lisätietoja hankkeesta: https://natlibraryrm.ru/историко-краеведческий-проект-морд/

 

«Takaisin edelliselle sivulle