Uutiset
03/08/2021 Historiallinen kotiseutuhanke ”Mordvalaiset ulkomaalaisten ja venäläisten tutkijoiden silmin”: Matthias Alexander Castrén
Matthias Alexander Castrén voidaan epäilemättä liittää 1800-luvun huomattavimpien suomalaisten vaikuttajien joukkoon. Hänen maineensa perustuu tutkimustoimintaansa. Castren oli tutkija ja matkustaja, hän keräsi aineistoja, jotka koskevat Pohjois-Euraasian kansoja ja kieliä. Lisäksi hän kehitteli kielitieteessä ja kansantieteessä uusia menetelmiä ja lähestymistapoja, jotka perustuvat kenttätöihin.
Castrénin tapahtumarikkaat matkat kiinnostivat suuresti sivistynyttä yleisöä, ja hänen ennenaikainen kuolemansa varmisti poikkeuksellisen asemansa tieteen uranuurtajana. Kuolinpäiväänsä saakka Castrénin on pitkän ajan toiminut suomen kielen ja kirjallisuuden professorina, ja hän oli ensimmäinen tätä virkaa tekevä tutkija.
Matthias Alexander Castrén syntyi Tervolassa 2. joulukuuta 1813. Hän valmistui Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi vuonna 1836. Castrénin tieteellisenä ansiona oli se, että hän pystyi soveltamaan ja kehittämään teoreettisia tietoja kerätessään ja anlysoidessaan rikkaita kenttämateriaaleja.
Castrén teki ensimmäisen tutkimusmatkansa kesällä 1838 Lappiin, ja samana vuonna Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralta anomallaan matka-avustuksella hän lähti Itä-Karjalaan keräämään kielitieteellistä ja kansanperinteellistä aineistoa.
Castrén oli kielitieteilijänä jopa maailmanlaajuisesti poikkeuksellinen. Vaikeissa olosuhteissa keräämistään aineistoista hän työsti yhteensä 14 kielen kieliopit. Hän oli myös vertailevan uralistiikan ja Siperian kielten tutkimuksen uranuurtaja. Hän olikin luomassa pohjaa fennougristiikan kehittymiselle, ja toisaalta hänen tutkimuksensa olivat aloittamassa sekä uralistiikan että altaistiikan tutkimuksia. Lisäksi Castrén oli aloittamassa kielitieteellistä kenttätyötä, joten häntä voidaan pitää jopa etnolingvistiikan perustajana.
Parhaana kunnioituksen osoituksena maailmankuululle kielitieteilijälle oli M. A. Castrenin seuran perustaminen 22. tammikuuta 1990. Seuran ja Mordvan A. S. Puškinin Kansalliskirjaston välisiä suhteita ylläpidetään alkaen vuodesta 1994. Kirjaston suomalais-ugrilaista kirjallisuuskokoelmaa täydennetään joka vuosi M. A. Castrenin seuran kirjoilla.
Vuonna 1997 Seura on antanut rahatukea Mordvan kirja –valtiollisen bibliografisen hakemiston ja Mordvan tasavallan lehdistökronikan 1992 julkaisemiselle. Mordvan kirja –hakemisto kattaa ajanjakson 1917-1977. Hakemistossa on kirjoja kolmella kielellä eli mokšan, ersän ja venäjän kielellä.
Kansalliskirjasto on käynnistänyt hankkeen ”Sähköinen kokoelma mordvalaisilta kirjailijoilta vuosina 1920-1930 ilmestyneitä ja A. S. Puškinin Kansalliskirjaston kokoelmaan kuuluvia teoksia”. Hanke on toteutettu Castrenin seuran ja Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin tuella.
Suuressa ja monimutkaisessa kansantieteessä ja sen Pohjois -Euraasiaan liittyvässä osassaan Castrenilla on ainutlaatuinen paikka. Hän on aloittanut liikkeen ja oli luovan elämän ensimmäistä sykettä. Hänen tieteellistä työtään ei ole vielä ylitetty. Lisätietoja hankkeesta: https://natlibraryrm.ru/историко-краеведческий-проект.