Uutiset
10/08/2021 Historiallinen kotiseutuhanke ”Mordvalaiset ulkomaalaisten ja venäläisten tutkijoiden silmin”: August Ahlqvist
August Ahlqvist oli tunnettu suomalainen filologi, kulttuurin tutkija, kirjailija, suomen kielen ja kirjallisuuden professori, joka on tehnyt suuren panoksen fennougristiikkaan.
August Ahlqvist on laatinut mordvan (mokšan) kielen ensimmäisen kieliopin, joka ilmestyi saksan kielellä vuonna 1861. Kerätäkseen kieliaineistoja hän teki matkan mordvalaisille Kazanin kuvernementtiin. Lisäksi häntä kiinnostivat sen kansan kansantiede, jonka kieltä hän opi, mm. häntä kiinnosti mordvalaisten etninen rakenne. Esimerkiksi hän ajatteli, etteivät karatait ole mordvalaisia vaan ovat kristittyjä tataareja. Hän kirjoitti, että eräiden tutkijoiden virheen vuoksi etnografisissa tutkielmissa usein sanotaan mordvan kielen kolmannesta murteesta (karataista eli karatain murteesta), jota ikään kuin puhutaan Kazanin kuvernementin eräissä kylissä, mutta käytyään paikalla hän on vakuuttunut, että oletetut mordvalaiset ovat pelkkiä kristittyjä tataareja.
1800-luvun toisella puoliskolla suomalaisissa älymystöpiireissä syntyi idea erityisen seuran perustamisesta, jotta ko. seura tutkisi järjestelmällisesti suomalais-ugrilaisia kansoja. Tutkijoiden O. Donnerin, J. Aspelinin ja A. Alqvistin, Kalevala-eepoksen kerääjän E. Lönnrotin ja runoilija Z. Topeliuksen sekä suomalaisen älymystön muiden edustajien aloitteesta vuonna 1883 Helsinkiin perustettiin Suomalais-ugrilainen seura. Sääntöjensä mukaan seura pyrkii edistämään suomalais-ugrilaisten ja ns. altailaisten kielten sekä näitä kieliä puhuvien kansojen ja niiden kulttuurien tutkimusta. Suomalais-ugrilaisen seuran jäsenten teoksia julkaistiin erillisinä kirjoina, ja seuran ensimmäisessä lehdessä oli mokšalainen laulu Tjuštan-kuninkaasta, jonka oli tallentanut ja kääntänyt ranskan kielelle V. N. Mainov, julkaistiin tiedot mordvalaisten asumispaikoista ja sen väkiluvusta, mm. erikseen ersäläisten ja mordvalaisten väkiluvusta. Nämä tiedot olivat liitteenä suomalais-ugrilaisten kansojen asutuskarttaan.