|  Suomi

Uutiset

15/09/2021 Historiallinen kotiseutuhanke Mordvalaiset ulkomaalaisten ja venäläisten tutkijoiden silmin: Andrei Maskaev

Andrei Maskaev (1907–1975) osallistui retkikuntiin, jotka keräsivät ja tutkivat mordvalaista kansanrunoutta. Hän teki suuren panoksen sekä mordvalaisten kansanperinnemuistomerkkien keräämiseen että niiden teoreettiseen käsittämiseen, mm. sen tunnistamiseen, miten mordvalaisten kokemat historialliset prosessit ovat heijastuneet heidän kansanrunouteensa. Tutkija kirjoitti, että mordvalaisten eeppiset laulut ovat tiiviisti sidottuna kansan elämään ja niihin heijastuu erilaisia yhteiskuntaan ja arkielämään liittyviä asioita. Kukin laulusykli on kansan elämän tietosanakirja monilta vuosisadoilta.

Maskaevilta on ilmestynyt paljon tutkimustöitä, joista merkittävimpiä ovat kirjat ”Mordvalainen kansansatu”  (Saransk, 1947) ja ”Mordvalainen eeppinen kansanlaulu” (Saransk, 1964).

Folkloristina Maskaev ymmärsi hyvin kansanrunouden monikäyttöisyyttä ja toi meille kaukaisten aikojen kaikuja, joita on mahdotonta palauttaa muiden lähteiden mukaan.

Tiedemiehellä on myös suuria ansioita mordvalaisten eeppislaulujen tutkijana. Perustuen siihen, että mordvalainen eeppinen lauluohjelmisto on pääasiassa sama, vaikka se on tallennettu sekä Mordvan nykyalueelta että myös Tatarstanista, Tšuvassiasta, Nižni Novgorodin, Penzan, Saratovin, Samaran alueelta ja muilta alueelta, Maskaev teki johtopäätöksen, että se oli muodostunut ennen kuin mordvalaiset asuttivat uusia alueilta eli ennen 1500-1600-lukua. Mielenkiintoisia ovat Maskaevin havaintoja koskien eeppislaulujen eri sykliä. Hän pitää muinaisimpina lauluja metsästäjästä ja kalastajasta. Niihin on ilmeisesti heijastunut kaukainen primitiivinen kommunismiajanjakso, joka vallitsi varhaisten metsästäjä-keräilijä heimojen keskuudessa.

Mordvalaisten eeppislaulujen sisällön analyysi osoittaa, että monilla niistä on yhteisiä juonia slaavilaisten ja turkkilaisten kansojen teosten kanssa. Folkloristi on korostanut, että niissä on myös yleissuomalaisia motiiveja, jotka näkyvät selvimmin lauluissa, joiden aiheina on taistelu kuolemaa vastaan, suuri puu, pesässä istuva lintu ja yms. Hän selittää tätä läheisyyttä sekä typologisella ja geneettisellä samankaltaisuudella, lainauksilla ja vaikutuksilla että myös monimutkaisemmilla syillä, jotka pohjautuvat yhteisasumiseen monikansallisessa yhteisössä ja yhtenäisessä valtiossa.

«Takaisin edelliselle sivulle