Uutiset
15/10/2021 Tieteellinen konferenssi ”Suomalais-ugrilaiset – slaavilaiset – turkkilaiset kansat: vuorovaikutuskokemuksia”
6. – 8. lokakuuta Udmurtian Kansalliskirjastossa pidettiin tieteellinen konferenssi aiheesta ”Suomalais-ugrilaiset – slaavilaiset – turkkilaiset kansat: vuorovaikutuskokemuksia”. Konferenssi oli osa juhlaohjelmaa Udmurtian historian, kielen ja kirjallisuuden instituutin (Venäjän tiedeakatemian Uralin osasto) 90-vuotisjuhlan kunniaksi.
Konferenssin avasi kirjojen esittelytilaisuus: ”Uralin kirjallisuuden historia. 1300-luvun loppu – 1700-luku” ja ”Uralin kirjallisuuden historia. 1800-luku” (kaksi osaa). Ne ovat Venäjän tiedeakatemian Uralin osaston historian ja arkeologian instituutin ainutlaatuiset julkaisut, jotka on laatinut tekijäryhmä. Kaikkien akateemisten teosten tieteellisenä päätoimittajana oli filologian tohtori Jelena Sozina.
Kolmessa kirjassa on ensimmäistä kertaa systemaattisesti analysoitu Venäjän suurimman alueen kirjallisuuden historiallista kehitystä alkaen sen historiansa varhaisimmasta ja vähiten tunnetusta vaiheesta eli 1300-luvun lopusta – 1800-lukuun asti. Siellä on esitetty venäläisten, baškiirien, udmurttien ja komien kirjallisuuden kontakteja ja vuorovaikutuksia sekä venäläisen kulttuurin kanssa että myös turkkilaisen perinteen ja suomalais-ugrilaisen maailman kanssa. Teoksessa on paljon kuvituksia, ja se on tarkoitettu sekä asiantuntijoille että laajalle lukijakunnalle.
Toisena konferenssipäivänä pidettiin juhlakokous, joka omistettiin Udmurtian historian, kielen ja kirjallisuuden instituutin (Venäjän tiedeakatemian Uralin osasto) 90-vuotisjuhlalle. Juhlakokouksessa Udmurtian Kansalliskirjaston johtaja Tatjana Tensina piti tervehdyspuheensa ja onnitteli instituuttia vuotisjuhlan johdosta.
Kolmantena konferenssipäivänä Udmurtian Kansalliskirjasto järjesti symposiumin aiheesta ”G. J. Vereštšaginin perintö ja kirjastojen rooli kielen, kulttuurin ja kansallisten perinteiden säilyttämisessä”.
Symposiumi oli kaksiosainen. Ensimmäinen osa omistettiin Grigori Vereštšaginille (1851–1930), joka oli ensimmäinen suuri udmurttilainen valistaja, tutkija ja etnografi, yhteiskunta- sekä uskontovaikuttaja. Tänä vuonna on tullut kuluneeksi 170 vuotta hänen syntymästään. Suuren osan elämästään hän työskenteli opettajana semstvossa, ja sitten toimi pappina seurakunnassa. Symposiumissa kuunneltiin Vereštšaginin luovan perinnön tutkijoiden esitelmiä (Vasili Vanjušev, filologian tohtori; Ljudmula Kirillova, filologian lisensiaatti; Tatjana Stepanova, Udmurtian historian, kielen ja kirjallisuuden instituutin filologian tutkimusosaston asiantuntija).
Udmurtian tasavallan Kansalliskirjaston kokoelmista löytyy Grigori Vereštšaginin eläessä ilmestyneitä teoksia, siellä on myös kaunokirjallisia teoksia, jotka ilmestyivät jo kirjoittajan kuoleman jälkeen, ja tieteellisiä töitä hänen elämästään ja tuotannostaan. Tatjana Nikolajeva, Udmurtian Kansalliskirjaston Kansallisen kotiseutukirjallisuuden ja bibliografian keskuksen johtaja, kertoi lähestymistavoista erittäin arvokkaiden teosten säilyvyyden varmistamiseen ja niiden saatavuudesta.
Toinen symposiumiosa omistettiin kirjastojen roolille kulttuurin, kielen ja kansallisten perinteiden säilyttämiseen. Käsiteltiin kirjastojen toimintaa kirjamuistomerkkien säilyttämiseksi, projektitoimintaa keinona ja välineenä säilyttää kotiseudun historiaa, kirjastojen julkaisuja, jotka kuvaavat monipuolista kansankokemusta, ja paljon muuta. Tässä osassa Natalja Demyševa, sokeille ja heikkonäköisille tarkoitetun kirjallisuuden kustannusosaston johtaja, kertoi julkaisusarjasta nimeltä Udmurtian kulttuurimosaiikki.
Tapahtuman lopussa moderaattori Natalja Burtseva teki symposiumin tulosten yhteenvedon ja korosti, että käsitellään aloite Vereštšaginin päivien järjestämiseksi tasavaltalaisella tasolla kerran kahdessa vuodessa sekä aloite Grigori Vereštšaginin muiston ikuistuttamiseksi.
Tapahtuman aikana kirjastoaulassa toimi Udmurtian tasavallan valtionarkiston näyttely, jossa oli esillä Grigori Vereštšaginiin liittyviä dokumentteja: kirkonkirja, jossa on merkintä Grigorin ja hänen kaksoisveljensä Mihailin syntymästä, kirjeitä, Vereštšaginin lupaus ja kopioita valokuvista.