Uutiset
10/12/2023 Marin kirjakielen päivä
Йӧратем мый шочмо йылмем,
тудын дене эре кугешнем.
Мыйын ойлымо кумыл мутем:
Ший памаш гай улат мыланем.
Tatjana Lapina "Шочмо йылме"
Joka vuosi alkaen 10. joulukuuta 1990 Marin tasavallassa vietetään marin kirjakielen päivää (Marij tište ketše).
Ikimuistoisista ajoista alkaen ennen nykyaikaisen kirjakielen syntymistä siirtääkseen tietoja marilaiset käyttivät erityisiä merkkejä, joiden nimi oli tište eli tamga. Marin seudulla asuneet marilaiset eivät lakanneet pitämästä yhteyttä sukulaisiin, jotka olivat muuttaneet 1600-1700-luvulla asumaan idemmäksi baškiirilaisiin aroihin. Šereva-nimisille puulapuille kaiverretun tišten avulla marilaiset kutsuivat aikoinaan muualla asuvia heimolaisiaan osallistumaan yleismarilaisiin rukouksiin. Saatuaan kirjallisen kutsun ja selvitettyään, mihin ja milloin piti kokoontua, vastaanottajat lähettivät myös kielteisen tai myönteisen vastauksensa.
Nykyaikainen kirjoitus tuli marilaisille yhdessä ortodoksisen uskonnon kanssa marien seudun kristillistymisen tuloksena. Lähetyssaarnaajat toivoivat erottavansa ihmiset uskostaan oman sanansa avulla. He halusivat houkutella pakanalliset kirkkoon äidinkielisen jumalanpalveluksen avulla. Tätä varten tarvittiin helppotajuisia marinkielisiä kirkkokirjoja, jotka olisivat voineet tutustuttaa marilaiset kristillisen uskonto-opin perusteisiin. Tämä seikka vaikutti siihen, että ilmestyi ensimmäinen kirja marin kielellä. Se painettiin vuonna 1804 Moskovassa nimellä Lyhykäinen katekismus, johon on liitetty eräät rukoukset, uskontunnustus ja kymmenen käskyä venäjän ja tšeremissin kielellä.
Vuonna 1775 ilmestynyt kielioppi nimeltä Tšeremissin kielen kielioppiin kuuluvia teoksia aloitti nykyaikaisen marin kirjakielen kehityksen. Tämän vuoksi päivää, jolloin se tuli myytäväksi Pietarin kauppoihin (10. joulukuuta), vietetään marin kirjakielen päivänä. Marin kieltä varten käytettiin venäjän kielen aakkosia.
Kazanin teologisesta seminaarista valmistunut Andrei Albinski oli 1800-luvun alkupuoliskon tunnettu lähetyssaarnaaja. Hän oli syntyisin Pertnuerin kylästä (Kozmodemjanskin kihlakunta) ja käänsi kirkkokirjoja marin kielelle. Oletetaan, että vuorimarinkielisen vuonna 1821 kolmanneksi ilmestyneen Evankeliumi-kirjan käänsi Andrei Albinski.
Silloinkin hän kirjoitti Tšeremissin kieliopin, joka oli valmis jo vuonna 1831, mutta ilmestyi vasta 1837. Siihen hän liitti marin kielelle laatimansa aakkoset, jotka perustuivat vuoden 1775 kieliopin aakkosiin. Nämä olivat ensimmäiset painetut marinkieliset aakkoset, joissa oli 39 kirjainta.
Näillä kirjoilla oli erityinen rooli marin kirjakielen kehityksessä.
Kirjallisuutta aiheesta:
- V. Putsek-Grigorovitš (marin kirjakielen päivän kunniaksi)
- Professori L. P. Gruzov – henkilö ja tutkija
- Professori Mihail Pavlovitš Tšhaidze
Materiaalin ovat laatineet kansallisen, kotiseutukirjallisuuden ja bibliografian osaston kirjastonhoitajat
A. Bulygina ja J. Petrova