Uutiset
28/01/2024 Aleksandr Luzginin muistoilta
26. tammikuuta Mordvan tasavallan A. S. Puškinin Kansalliskirjastossa muisteltiin tutkijaa, etnografia, historian tohtoria ja professoria Aleksandr Luzginia. Tilaisuudessa oli mukana Luzginin kollegoja, opiskelijoita, ystäviä ja sukulaisia.
Mordvan tasavallan kulttuuri- ja kansallispolitiikkaministerin sijainen J. Jelisejeva piti tervehdyspuheensa. Tasavallan tutkijapiiriä edusti Mordvan valtionyliopiston teatteritaiteen ja kansallisen taidekulttuurin laitoksen dosentti L. D. Levina.
P. V. Rjabov, Venäjän kansanmestari, Venäjän taiteilijaliiton jäsen, Er’mez’ –Tavlan mestariliiton puheenjohtaja, ja V. G. Širmankin, Venäjän kansanmestari, Venäjän taiteilijaliiton jäsen, Er’mez’ –Tavlan mestariliiton johdon jäsen, kertoivat vieraille Luzginin kanssa tekemästään yhteistyöstä. Tataarinaisten seuran Tšulpanin johtaja N. N. Azisova kertoi siitä, että Luzgin oli mukana järjestämässä lukuisia tilaisuuksia, jotka liittyvät tataarien kulttuuriin ja historiaan.
J. Tsypina oli yhdessä Luzginin kanssa käynnistämässä hanketta nimeltä ”Volga maailman jokena. Volgan kansojen dialogi”. Tsypina selosti retkikunnan historiaa ja uusia kansanprojekti-ideoita. Ersäläisnaisten järjestön Litovan puheenjohtaja R. Štšankina ja T. Tšekušova kertoivat yhteistyöstä Luzginin kanssa.
Lisäksi muistelmiaan kertoivat Mordvan kirjailijaliiton puheenjohtaja, Tšilisema-lehden toimittaja T. Mokšanova ja Mordvan ansioitunut runoilija G. Grebentsov.
Tilaisuudessa kuunneltiin lauluja, jotka esittivät Morama - mordvalainen lauluyhtye (johtaja G. Dulkin), G. I. Surajevin-Koroljovin Kelu –folkyhtyeen solistit (Anna Atlasova, Mordvan kansanartisti, Mordvan ansioituneet artistit Jelena Voronina ja Ljubov Knjazkova) sekä Lamzur-kansanperinneyhtye.
Kansallisen ja kotiseutukirjallisuuden osaston työntekijät laativat katsauksen Luzginin tieteellisestä ja yhteiskunnallisesta toiminnasta käyttäen pohjana Mordvan Kansalliskirjaston kokoelmaa sekä keräsivät kirjanäyttelyn.
Kirjastohoitajat korostivat lisäksi, että Luzgin oli kirjaston kunnia-asiakas sekä oli aina mukana järjestämässä tilaisuuksia ja osallistumassa niihin. Tutkijan tieteelliset teokset ovat sijoittuneet kunniapaikalle kirjastonkokoelmiin ja kirjaston asiakkaat käyttävät niitä usein tutkiessaan tasavallan historiaa, etnografiaa, taidetta sekä aineellista kulttuuria. Historioitsijat, kotiseuduntutkijat, käsityöläiset sekä kaikki kotiseutunsa menneisyydestä, nykypäivästä ja tulevaisuudesta kiinnostuneet asiantuntijat arvostavat niitä suuresti.