Русская версия  |  Suomi

Uutiset

01/07/2024 Venäjän fennougristien VII tiedekonferenssi Nykyaikainen fennougristiikka: tiede – yhteiskunta – kulttuuri pidettiin Marin tasavallassa

27. – 30. kesäkuuta Joškar-Olassa Venäjän tiedeakatemian 300-vuotisjuhlan kunniaksi pidettiin Venäjän fennougristien VII tiedekonferenssi aiheesta Nykyaikainen fennougristiikka: tiede – yhteiskunta – kulttuuri. Tilaisuudessa oli mukana yli 300 tutkijaa 19 alueelta.

Ensimmäinen konferenssi pidettiin Marin tasavallassa vuonna 1994. Sitten se on järjestetty vuorotellen muilla alueilla.

Konferenssissa käsitellään kotimaisen fennougristiikan ajankohtaisia aiheita ja määritellään tulevaisuudennäkökulmia, edistetään suomalais-ugrilaisten kansojen kielten, kulttuurien ja perinteiden säilyttämistä ja kehitystä sekä kehitetään Venäjän alueiden välistä tiede- ja kulttuuriyhteistyötä. Se kokoaa yhteen eri tiedekoulujen asiantuntijat, jotka harjoittavat suomalais-ugrilaisten kielten kielitiedettä, folkloristiikkaa ja kirjallisuustiedettä, etnografiaa, musiikkitiedettä, etnistä historiaa ja muita humanistisia ja yhteiskuntatieteitä.

Konferenssin avajaiset pidettiin M. Šketanin kansallisessa draamateatterissa. S. G. Tšavainin Kansalliskirjasto esitti kirjanäyttelyn Suomalais-ugrilainen mosaiikki. Vieraat voivat tutustua etnistä historiaa ja kulttuuria käsittelevään kirjallisuuteen, suomalais-ugrilaisten kansojen perinteisiin ja tapoihin. Kirjanäyttely oli erittäin suosittu konferenssin osallistujien keskuudessa.

Täysistunnossa keskusteltiin seuraavista aiheista: Nykyaikainen fennougristiikka: saavutukset ja uudet kehityssuunnat; Virallinen lääketiede ja lääkekasvien perinteinen käyttö suomalais-ugrilaisilla kansoilla; Udmurttien etnogeneesin tutkimusmahdollisuudet nykyvaiheella: lähteet, lähestymistavat, ongelmat; Muutamia näkökohtia suomalais-ugrilaisten kielten turkkilaisista kielistä lainattujen sanojen etymologisesta analyysistä; Mordvalaisen nykykirjallisuuden ideoiden, lajityyppien ja aihepiirin ominaisuuksia.

Seuraavina päivinä Marin valtionyliopistossa tehtiin ryhmätyöskentelyä. Aiheet olivat seuraavia: Suomalais-ugrilaisten kielten ja murteiden historiallisen ja nykyaikaisen leksikologian aiheita; Suomalais-ugrilaisten kielten ja murteiden muoto-oppi- ja lauseoppiaiheita; Suomalais-ugrilaisten kansojen kirjoitushistoria; Kansanrunous etnokulttuurisen maailmankuvan heijastuksena; Nykyaikaisen suomalais-ugrilaisen kirjallisuustieteen ajankohtaisia teoreettisia ja menetelmäopillisia näkökohtia; Suomalais-ugrilaisten kansojen historiakysymyksiä; Suomalais-ugrilaisten kansojen kulttuuriympäristö ja koulutus.

Aineistot on otettu Marin kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimusinstituutin ja S. G. Tšavainin Kansalliskirjaston kotisivuilta

 


Galleria


«Takaisin edelliselle sivulle