Uutiset
07/02/2026 Kansojen ystävyys on kirjallisuuksien ystävyyttä S. G. Tšavainin Kansalliskirjastossa
S. G. Tšavainin Kansalliskirjastossa Venäjän kansojen yhtenäisyyden teemavuosi avattiin kansallisen kirjan juhlilla Kansojen ystävyys on kirjallisuuksien ystävyyttä.
Juhlissa esitettiin kirjanäyttely Luetaan yhdessä, joka tutustutti vieraat Venäjän kulttuurien ja kirjallisuuksien rikkauteen. Pääkirjaston parhaat teokset kuudessa näyttelyosassa esittelivät kuusi kansallista kulttuuria eli venäläistä, marilaista, udmurttilaista, mordvalaista, tšuvassilaista ja tataarilaista.
Juhlien juontajat esittivät jokaisen kansallisen kulttuurin omaperäisyyksineen, ainutlaatuisine perinteineen ja rikkaine historioineen sekä kertoivat tiede-, kulttuuri-, taide- ja urheilualan saavutuksista ja huomattavista toimijoista. Kunkin kansan ylpeyttä ovat kirjallisuuden mestarit eli kansallisten kirjallisuuksien aloittajat ja ne, jotka jatkavat parhaita kirjallisuusperinteitä ja laulavat rakkaudesta kotimaataan kohtaan teostensa sivuilla.
Kansalliset kirjajuhlat ulottuivat kauas kirjaston ulkopuolelle. Eri tasavalloissa asuvat nuoret runoilijat lausuivat videoissa omia teoksiaan äidinkielillään. Tässä on heidän nimensä.
Nuorten runoilijoiden venäjänkielistä runoutta esitti Roman Baškardin Joškar-Olasta. Hän on voittanut venäläiset ja kansainväliset runouskilpailut ja palkinnot. Vasta äskettäin on ilmestynyt hänen ensimmäinen runokokoelmansa nimeltä Maailman meri (”More mira”). Roman lausui runonsa Joulukuu tulee.
Viktoria Matvejeva esitti videon Kenež (”Kesä”) runosta. Viktoria sepittää runoja marin kielellä. Hän on päässyt Kielitaiteen residenssi - yleisvenäläisen projektin finaaliin. Projekti edistää Venäjän kansojen äidinkielillä kirjoittavien nuorten kirjoittajien kirjallisuustaidetta.
Udmurtiaa edusti runoilija Natalja Kirillova runollaan Mon tunne mis’tas’ki zor vuen... (”Peseydyin tänään sadevedellä...”).
Oksana Belkina, Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen liiton nuorisoliiton jäsen, filologi, etnobloggaaja ja runoilija, lausui mokšan äidinkielellään runon Lajmar’ks (”Tuomi”).
Juhlissa oli mukana myös Eltijar Aleksandrov, Tšuvassian televisio- ja radioyhtiön työntekijä, Tšuvassian tasavallan kulttuuriministeriön yhteydessä toimivan nuorisoliiton varapuheenjohtaja, kirjailija ja bloggaaja. Hän lausui tšuvassian kielellä runonsa Jalam (”Volgan taka-alue”).
Tatarstanin tasavaltaa edusti runoilija, kirjailija, journalisti ja muusikko Radif Kašapov kotiseudustaan kertovalla runollaan.
Juhlista tuli aito kirjallisuusmatka maamme eri alueille, jotka yhdistää ikuinen rakkaus ja ylpeys synnyinseudusta ja isänmaasta.
Esittelytilaisuuden päätyttyä vieraat tutustuivat syvemmin näyttelyyn ja siellä esitettyihin teoksiin, keskustelivat ja jakoivat mielipiteitään sekä ottivat valokuvia muistoksi. Juhlat olivat tosi sielukkaat, iloisat ja viihtyisät.