Uutiset
12/03/2026 Pialan ilyš (”Onnellinen elämä”) – almanakan historiaa
Vuonna 1938 vietettiin Komsomolin 20-vuotisjuhlaa ja tämän merkkipäivän kunniaksi Marin tasavallassa julkaistiin vasta perustetun Pialan ilyš (”Onnellinen elämä”) –almanakan ensimmäinen numero.
Kuinka paljon petosta tässä otsikossa olikaan! Tuhansia ihmisiä teloitettiin, miljoonat elivät pelossa huomisestaan, ja bolševikkien propaganda jatkoi puheitaan Neuvostoliiton kansan onnellisuudesta ja hyvinvoinnista.
Neuvostovallan 20-vuotisjuhlan kunniaksi kirjailijat saivat suuren ”lahjan”: Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean 5. marraskuuta 1937 päiväämän asetuksen mukaan Marin tasavallan kirjailijaliitto purettiin. Vielä muutaman päivän kuluttua pidätettiin S. Tšavain, N. Muhin, O. Šabdar, Olyk Ipai, Al. Erykan. K. Aldiar, Marin tutkimusinstituutin uusi johtaja M. Pajberdin, radiokomitean puheenjohtaja G. Smirnov, journalisti ja kirjailija V. Jamatai (Favstov) ja muut. Mutta tämä ja muut tosiasiat Marin kansalliseen eliittiin kohdistuneista vainoista pysyivät tarkoin varjeltuna salaisuutena monien vuosien ajan.
Pialan ilyš –almanakka ilahdutti lukijoitaan muutamaa kertaa vuodessa. Vuonna 1939 ilmestyi kolme numeroa, ja seuraavana vuonna kaksi marinkielistä ja yksi venäjänkielinen numero.
Perustaakseen uudelleen kirjailijajärjestön tasavaltaan Neuvostoliiton kommunistisen puolueen alueellisen komitean toimisto teki 26. huhtikuuta 1939 määräyksen Kirjailijaliiton järjestelykomitean perustamisesta, ja päävastuulliseksi sihteeriksi valittiin dramatuurgi S. Nikolajev. 16.–18. joulukuuta 1939 järjestelykomitea piti ensimmäisen suuren kokouksen, jossa oli mukana noin 100 ihmistä. Puhuja S. Nikolajev luonnehti marilaisen kirjallisuuden yleistilannetta korostaen kiistämättömiä saavutuksia.
– Jos vuosina 1936–1938 marin kielellä ilmestyi vain yksi tai kaksi kirjaa, niin nyt meillä on kymmeniä hyviä teoksia, sanoi Nikolajev. Ne ovat N. Lekainin romaani Kurtnjö vij (”Raudanvahva voima”), Mitšurin-Azmekein kertomuksia Puna-armeijasta, G. Jefrušin, S. Nikolajevin, N. Ivanovin näytelmiä, V. Tšalain, V. Rožkinin, M. Mainin runokokoelmia. On ilmestynyt neljä almanakkanumeroa niittymariksi, viisi vuorimariksi ja yksi venäjäksi.
Vuoden kuluttua 14.–16. joulukuuta 1940 järjestettiin toinen sellainen kokous, joka nimettiin konferenssiksi. Päävastuullinen sihteeri S. Nikolajev analysoi esitelmässään järjestelytoiminnan työtä kuluneelta kahdelta vuodelta. Useat puhujat toivat esiin almanakkaa koskevan ongelman ja sanoivat sen olevan päivänpolttava, sillä almanakan toimituskunta ei pystynyt varmistamaan teosten asianmukaista valmistelua julkaistavaksi eikä sillä viime aikoina ollut lainkaan toimittajaa. Keskusteluun osallistuivat Neuvostoliiton kirjailijaliiton hallituksen edustajat F. Malov ja M. Dubinski.
Marin tasavallan 20-vuotispäivänä 22. kesäkuuta alkoi sota. Monet kirjailijat ja nuoret kirjantekijät lähtivät puolustamaan isänmaataan. Ensimmäinen heistä, joka ilmoittautui vapaaehtoiseksi rintamalle, oli runoilija Ilja Strelnikov. Ollessaan aktiivijoukoissa proosakirjailijat ja runoilijat eivät unohtaneet luovaa toimintaansa. Liiton johtokunnan työntekijät tukivat heitä kaikin voimin. He lähtivät rintamamiehille paperia, lehtiä, kirjallisuusuutuuksia. Ja nämä lähtivät seulustaan Joškar-Olaan etulinjalla syntyneitä runoja, kertomuksia ja rintamakuvauksia.
Postitse tulleista runoista Marin valtionkustantamon työntekijät laativat uusia kirjoja. Sillä tavalla sotavuosina ilmestyi M. Kazakovin, V. Elmarin, Š. Bulatin, S. Višnevskin, Maks Mainin, V. Rožkinin, V. Tšalain, N. Iljakovin, K. Beljajevin runo- ja runoelmakokoelmia. Useat kirjoittajat (Kazakov, Main, Višnevski, Beljajev) pystyivät luomaan kaksi kirjaa. Marilaisten rintamamiesten-kirjailijoiden teoksia julkaistiin myös armeijalehdissä.
Niitty- ja vuorimarinkielisiä almanakkoja julkaistiin edelleen, vaikkakin pitkillä tauoilla, ja sodan aikana ne saivat nimet "Rodina vertš" ja "Rodina verts" ("Isänmaan puolesta").
Kirjallisuus:
G. Zainijev. Aika. Elämä. Kirjallisuus: Marin tasavallan kirjailijaliiton 80-vuotisjuhlan kunniaksi. Joškar-Ola, 2014. 308 s.
Aineiston on valmistanut kansallisen, kotiseutukirjallisuuden ja bibliografian osaston työntekijä V. Ivanova