Uutiset
17/01/2016 Lehtinäyttely Venäläisen kirjapainon päivän kunniaksi
Udmurtian Kansalliskirjaston harvinaisten ja arvokkaiden asiakirjojen osastolla avattiin näyttely Venäläisen kirjapainon päivän kunniaksi. Aikaisemmin vietettiin 5. toukokuuta Neuvostoliiton kirjapainon päivää, kun on ilmestynyt Neuvostoliiton päälehti Pravda. Vuonna 1991 Venäjän federaation Korkeimman neuvoston Puheenjohtajiston määräyksellä Venäläisen kirjapainon juhlapäivä palautettiin historiallisesti oikeaksi päiväksi eli 13. tammikuuta. Nimenomaan tänä päivänä vuonna 1703 Pietari Suuren asetuksen mukaan on ilmestynyt venäläisen Vedomosti-lehden nimeltä ensimmäinen numero.
Lehdet-kokoelmaan on kerätty noin 500 venäläistä, paikallista ja Vjatkan kuvernementissa julkaistua lehteä. Näyttelyssä on esillä 1800-1900-luvun alun kappaleita. Niiden joukossa on Venäjän tunnetuimpia lehtiä Otetšestvennyje zapiski (suom. Isänmaallisia kirjoituksia). Se alettiin kustantaa vuonna 1820. Näyttelyssä olevan kappaleen vuodelta 1883 toimittajana oli M. J. Saltykov- Štšedrin. Numero sisältää A. N. Ostrovskin, Vs. Garšinin teoksia, S. Nadsonin runoja sekä venäläisiä ja ulkomaisia uutisia.
Pietarissa vuodesta 1866 ilmestyneen ja kotiseutumateriaaleja julkaistaneen Vestnik Evropy (suom. Euroopan sanomalehti) –lehden numero vuodelta 1895 on mielenkiintoinen, koska se sisältää V. G. Korolenkon artikkelin Multanin kylässä tapahtuneesta oikeudenkäynnistä. Vokrug sveta (suom. Ympäri maailmaa) -lehdessä vuodelta 1913 ja Niva-lehdessä on mainoksia, jotka esittivät Iževskin yksityiset aseyritykset. Mielenkiintoisten paikallisten julkaisujen joukossa on lehti Kaupunki ja kylä (1926), joka kertoo Sarapulin piirikunnan toimeenpanevan komitean toiminnasta, ja Sivistys Votjakkien alueella (1929) sivistys- ja opetustoiminnasta Udmurtian kouluissa sekä Iževskaja pravda (suom. Iževskin totuus), Udmurt dunne –lehden ensimmäinen numero, joka ilmestyi nimellä Vojnays ivor (suom. Uutisia sodasta) ja joka saatiin viime vuonna lahjana Marin tasavallan hallitukselta lehden 100-vuotisjuhlan kunniaksi.
Näyttelyssä on esillä myös faksikopiot 1700-luvun lehdistä nimeltä Sokrovištše rossijskih drevnostei (suom. Venäläisten muinaisesineiden aarre), joka on säilynyt ainoana kappaleena, ja Puškinin perustama Sovremennik vuodelta 1836.
Nykyaikaisia lehtiä ovat erikoistunut Venäjän exlibrislehti (2014) ja yksi tunnetuimmista bibliofiileille kohdistuvista lehdistä Pro knigi (suom. Kirjoista, v. 2013). Näyttely on avoinna 31. tammikuuta mennessä ja on tarkoitettu muinaisesineistä kiinnostuneille ja kotiseuduntutkijoille.