Русская версия  |  Suomi

Uutiset

28/01/2016 Nikolai Abramovin muistoksi

23. tammikuuta 2016 55-vuotispäivänsä kynnyksellä kuoli vepsäläinen runoilija, toimittaja, kirjallisuuden kääntäjä, Karjalan Tasavallan ansioitunut kulttuurityöntekijä, Karjalaisten kirjailijoiden liiton ja Venäjän journalistiliiton jäsen Nikolai Abramov.

Nikolai Abramov oli hyvä avomielinen ihminen, joka ei ikään kuin tullut aivan aikuiseksi, siitä syystä hän ei lakkannut ihmettelemästä maailmaa, mikä on kirjoittajalle niin kipeästi kaivattua.

Hän syntyi vepsäläisessä Latvan kylässä Leningradin alueella ja loppuunsa mennessä hän pysyi kyläläisenä naiivina ihmisenä, joka osasi kuulla lintuja ja veden loiskintaa, metsän kohinaa ja tuulen ääntä piipussa, näistä äänistä syntyi hänen runoutensa. Nikolailla oli todellista omaperäistä lahjakkuutta, ja se oli se tapaus, kun mikään ”akatemiaopiskelu” eli opiskelu Petroskoin valtionyliopistossa ja Karjalan pedagogisessa yliopistossa ei syrjäyttänyt hänestä alkuperäistä, tuoretta elämäntunnetta. Hän oli luonnollinen, puhdas, pohjaton ja tyhjentymätön runoilija eli voidaan verrata häntä kaivoon. Hänen kuolemansa jälkeen on häipynyt suuri osa vepsäläistä kulttuuria, jota oli hiottu runojen avulla. Hän oli kansansa ääni, mutta ei muka huomannut sitä ehkä pitäen itseään muinaisen maailmankäsityksen levittäjänä. Muu ruonoilija voisi ylpeillä siitä, että hänellä on niin paljon arvonimiä ja julkaisuja, mutta Nikolai oli ikään kuin kiinnittämättä huomiota maineeseensa, hän ei korostanut omaa merkitystään eikä vakuutti muita olevansa suurmies. Hän pysyi tavallisena veikkona, asui asuntolassa ja eli mitä vaatimattominta elämää. Voi olla, ettei hän osannut sopeutua kaupunkielämään, ja synnyinseutunsa, kotikylä veti vetämistään häntä puoleensa.

Nikolai Abramov työskenteli viimeisinä elinvuosina Karjalan Kansalliskirjastossa. Vasta edellisen kesän alussa me luimme rooleittain Leipäveljet-näytelmän, jossa hän oli Hölmön Iivanan roolissa. Rooli sopi häneen ihanteellisesti: kyläläinen hölmö, joka ei kuitenkaan ole sellainen hölmö, millaiseksi monet ajattelevat häntä. Nikolai halusi kovasti, että me lukisimme katkelman tästä näytelmästä hänen 55-vuotisjuhlissaan ja hän näyttelisi vielä kerran kuoleman voittaneen Hölmön Iivanan roolia.

Nikolai ei ole kuitenkaan voittanut, ei ole voittanut.

Karjalan Kansalliskirjaston henkilöstön puolesta Jaana Zhemoitelite

Karjalan Kansalliskirjasto on saanut surunvalitteluja Nikolai Abramovin kollegoilta, ystäviltä ja ihailijoilta.

 

«Takaisin edelliselle sivulle