Русская версия  |  Suomi

Uutiset

13/05/2016 Kižin maan elävät aarteet

Konsertti Kižin maan elävät aarteet antoi katsojille mahdollisuuden perehtyä Kižin ihmeen henkisiin lähteisiin.  

Kižin saarella sijaitsevat puuarkkitehtuurin muistomerkit sopeutuvat ninn erinomaisesti maisemaan, että suurin osa kävijöistä katsoo niitä luonnon luomiksi kysymättä siitä, mistä arkkitehdit ovat saaneet inspiraatiota paitsi Kižin saariston luonnollisesta kauneudesta.

Samaan aikaan maailmankuulu Kižin pogosta on pelkkä Äänisniemen muinaisen kulttuurin näkyvä hahmo. 29. huhtikuuta kukin halukas voi käydä Kižin maan elävät aarteet –konsertissa Petroskoin konservatoriossa ja yrittää nähdä elämää tunnettujen temppeleiden luojien silmin.

Konsertti oli osa Istoki - perinteisen musiikin festivaalia ja Starina - venäläistä eeppistä kulltturifoorumia, jonka aiheena on 215 vuotta huomattavan bylinojen kertojan Trofim Rjabininin syntymästä sekä 155 vuotta kižiläisten bylinojen ensimmäisestä julkaisemisesta. Nimenomaan Kižin saaren sadunkertojat ovat säilyttäneet tärkeimmät venäläisen sankarieepoksen muistomerkit siirtämällä sukupolvelta toiselle bylinoja, jotka ovat tänään jokaiselle koululaiselle tuttuja.   

Kiži-museon tutkija Oleg Skobelev esitti konsertissa Trofim Rjabininin Dobrynja ja käärme –bylinan. Oleg Skobelev on monta vuotta tutkinut ja säilyttänyt starinojen (starinoiksi Ääniseniemellä kutsuttiin eeppisiä lauluja) elävän esittämisen perinteitä. Tunnettua rjabininilaista sävelmää jatkoi Petroskoin konservatorion venäläisten kansansoittimien orkesteri, joka soitti Anton Arenskin Rjabininin teemoihin perustaman Fantasian. 

Lisäksi konsertissa soi kansanlauluja, hengellisiä runoja ja niihin perustuvia teoksia. Kiži-museon kansanperinneyhtye esitti katsojille etnografisesti tarkasti rekonstruoidut häämenot ja nuorten besedat (tapaamiset), mm. katrillin Ääniseniemeltä.   

Konsertin kunniavieraina olivat Trofim Rjabininin jälkeläiset Aleksei Mihailovitš ja Anna Mihailovna. He molemmat olivat muuttaneet Petroskoihin ennen sotaa, mutta viettivät nuoruutensa Kižin saarella, nyt kadonneessa Pogostan kylässä Kristuksen Kirkastuksen kirkon seinien lähellä. Heidän isänsä oli sadunkertoja ja Äänisniemen tunnetuin družka häissä (sulhasen avustaja). 

Kiži-museon johtaja Jelena Bogdanova sanoi tervehdyspuheessaan, että ”tänään kaikki varmistuivat, että Äänisniemen kulttuuri sekä kiinnostaa historioitsijoita ja etnografeja että myös se elää ja on inspiraation lähde Kižin temppeleiden rakentajien jälkeläisille”.   

Konserttiin osallistuivat Karjalan mieskuoro, akateeminen naiskuoro Gloria, folkyhtye Istoki ja  Petroskoin konservatorion venäläisten kansansoittimien orkesteri, Kiži-museon kansanperinneyhtye, solistit Sofja Voronova, Julia Petelko, Igor Solovjov, Oleg Skobelev.  

Ohjelman juontajina olivat konsertin ohjaaja Sergei Pronin sekä konsertin ja Starina-festivaalin järjestäjä ja innostaja, Kiži-museon kansanperinneyhtyeen johtaja Natalja Mihailova.


Galleria


«Takaisin edelliselle sivulle