Русская версия  |  Suomi

Uutiset

28/03/2017 Luentosarja aiheesta 400 vuotta karjalaisten muutosta Tverin maalle

Toisiamme kohti –ohjelman piirissä Tverinkarjalaisten kansallinen kulttuuriautonomia valmisti yhteistyössä Tverin A. M. Gorkin tieteellisen kirjaston kanssa luentosarjan aiheesta 400 vuotta karjalaisten muutosta Tverin maalle. Luennot liittyvät tverinkarjalaisten historiaan, kieleen ja kulttuuriin. Luennoitsijat ovat:

Anatoli Golovkin, Tverinkarjalaisten kansallisen kulttuuriautonomian perustaja (1996), Tverinkarjalaisten historia –tutkielman kirjoittaja ja karjalaisen kansallispiirin, karjalan kirjakielen ja Tverin luostarien historiasta kertovien kirjojen kirjoittaja sekä runoilija ja kotiseuduntutkija, jolta on ilmestynyt kaksi runokokoelmaa;

Liudmila Gromova, Tverin valtionyliopiston dosentti, Karielan šana –lehden toimittaja, jolta on ilmestynyt yli 20 karjalan kieleen liittyvää tieteellistä julkaisua, tverinkarjalan luentoja sekä multimediaoppikirja ja Aiga-lukukirja karjalan kielellä, 

Klavdia Smirnova, tveriläinen pukutaiteilija ja karjalaisen nykypuvun tekijä.

18. maaliskuuta 2017 kirjaston slaavilaisessa salissa pidettiin 400 vuotta karjalaisten muutosta Tverin maalle -sarjan 3. luento.

Karjalan kieli Tverin alueella: historiaa ja nykypäivää –luennon piti Tverin valtionyliopiston dosentti Liudmila Gromova. 

Kieli ei ole ainoastaan viestinnän väline, se on myöskin jokaisen kansan historiallista muistia. Jokaiseen kieleen heijastuu jokaisen kansan henkinen kulttuuri ja vuosisatainen historia. Liudmila Gromova kertoi yksityiskohtaisesti karjalan kielen kehityksestä, siitä, miten se on säilynyt Tverin maalla, sen käyttöön liittyvistä ominaisuuksista, murteista ja sen vuorovaikutuksesta venäjän kielen kanssa. Vieraat saivat tietää, että nimenomaan tverinkarjalan murre tunnustetaan varsinaiskarjalaksi, koska tverinkarjalan murteet olivat kielellisessä eristyksessä muista suomalais-ugrilaisista kielistä ja tällä tavalla pystyivät säilyttämään muinaisen kielen puhtaana.

Liudmila Gromova kertoi myös kahdesta isosta teoksesta, jotka ilmestyivät tverinkarjalan Tolmatšin murteella kyrillisillä kirjaimilla: Matteuksen evankeliumin käännös Герранъ мiянъ Шюндю-руохтынанъ святой Iовангели Матвђйста (G. Vvedenski, M. Zolotinski,  1820) ja karjalais-venäläinen aapiskirja Rodnoje karelskoje (A. Tolmatševskaja, 1887).

Luennon loputtua Liudmila Gromova vastasi lukuisiin kysymyksiin sekä korosti karjalan kielen säilyttämisen tärkeyttä kansan määrittelevänä ja ylläpitävänä tekijänä.  

Vieraskielisen kirjallisuuden osaston työntekijät keräsivät Liudmila Gromovan kirjanäyttelyn kirjaston kokoelmista. Näyttely oli erittäin suosittu yleisön keskuudessa. Lisäksi esille pantiin Elävä kieli –hankkeen piirissä luotu sarjakuvakokoelma (S. Hukkonen. Lihoslavl). 


Galleria


«Takaisin edelliselle sivulle