Русская версия  |  Suomi

Uutiset

26/02/2018 Venäjän federaation Suomalais-ugrilaisten kansojen liiton edustajat S. G. Tšavainin Kansalliskirjastossa

Perjantaina 16. helmikuuta Joškar-Olassa pidettiin Venäjän federaation Suomalais-ugrilaisten kansojen liiton puheenjohtajiston istunto. Keskustelun aiheina oli suomalais-ugrilaisten kansojen etnokulttuurinen kehitys, marin kielen opetus tasavallan opetuslaitoksilla, Marin tasavallan kansallisten lehtien kehitysnäkymiä sekä Suomalais-ugrilaisten kansojen liiton suunnitelmia seuraavalle vuodelle. On huomioitava, että S. G. Tšavainin Kansalliskirjasto on ensimmäistä kertaa valittu Venäjän federaation Suomalais-ugrilaisten kansojen liiton puheenjohtajiston kokouspaikaksi. Kirjasto järjesti tutustumiskäynnin mm. S. G. Tšavainin kirjallisuushuoneeseen, harvinaisten kirjojen ja käsikirjoitusten osastolle, Raduga-näyttelysaliin ja kansallisen kotiseutukirjallisuuden ja bibliografian osastolle.

Kirjastonjohtaja I. V. Štšeglovan pitämä tutustumiskäynti paljasti kirjastotoiminnan moninaisuuden, toiminnan tarkoituksena on kansallisen kulttuuriperinnön säilyttäminen ja kotiseutututkimukseen ja fennougristiikkaan liittyvien tietoresurssien kehittäminen.

Vierailla oli mahdollisuus tutustua marinkielisen kirjallisuuden klassikon tuotantoon S. G. Tšavainin kirjallisuushuoneessa.  

Suomalais-ugrilaisten kansojen edustajat tutustuivat kiinnostuneina ja hämmästyneinä kirjaston harvinaisiin ja arvokkaisiin julkaisuihin. Heitä varten kerättiin suomalais-ugrilainen kirjanäyttely. Harvinaisten kirjojen osaston pääkirjastonhoitaja N. A. Popova teki ensimmäisten marinkielisten kirjojen kastauksen, ko. kirjojen joukossa oli Tšeremissin kielen kielioppiin liittyviä teoksia, marin kielen aapiskirjoja, Marla kalendar -lehden numeroita ja yms., 1800-luvun lopussa ilmestyneitä Venäjän kansojen kartastoja ja paljon muuta. Kirjaston vieraat huomauttivat, että Kansalliskirjaston kokoelmassa on ainutlaatuisia lähteitä suomalais-ugrilaisen maailman kulttuurista ja historiasta. 

Vieraita miellyttivät valokuvanäyttelyt Unkari ja Maa-planeetta. Marin tasavalta, jotka avasi Raduga-näyttelykeskus. Näyttelykeskuksen johtaja M. A. Batmanova tutustutti moderniin Unkariin ja sen nähtävyyksiin sekä Marin tasavallan luonnonkauneuksiin. Sitten pidettiin pyöreän pöydän keskustelu aiheesta Suomalais-ugrilaisen kirjallisuuden kustannuskokemusta Venäjällä. Kansalliskirjaston Kirjakamarin johtaja J. N. Smorodinova kertoi esitelmässään Marin tasavallan kustannustoiminnan pääsuunnista, S. G. Tšavainin Kansalliskirjaston työstä tasavallan lehdistöarkiston muodostamiseksi ja kustannustoiminnan yleisestä kehityksestä. Maineikas esimerkki on kilpailu Marin vuoden kirja, joka pidetään tasavallassa vuonna 2018 jo kahdeksatta kertaa. Sitten pidettiin suomalais-ugrilaisen kirjallisuuden esittely- ja luovutustilaisuus, jolloin kirjat luovutettiin S. G. Tšavainin Kansalliskirjastolle. Kansallisten tasavaltojen edustajat kertoivat yksityiskohtaisesti tasavallassaan julkaistavasta kirjavalikoimasta ja kirja-alan kehitysnäkymistä. 

Kukin pyöreän pöydän osallistuja sai Kansalliskirjastolta lahjaksi bibliografisen hakemiston nimeltä Marin seudun historiaa ja kulttuuria muistelmissa, päiväkirjoissa, kirjeissä ja matkakirjoituksissa: annoitoitu kirja- ja lehtihakemisto. Osa 1. 1500 – 1900-luvun alkupuolisko (Joškar-Ola: S. G. Tšavainin Kansalliskirjasto, 2017).

Tapaamisen lopussa kirjaston johtaja I. V. Štšeglova kiitti kaikkia kirjalahjoista ja ilmaisi toivovansa, että suomalais-ugrilaisten tasavaltojen välinen yhteistyö jatkuu.

Tämä tapahtuma osoitti vielä kerran, että S. G. Tšavainin Kansalliskirjastolla on valtavaa potentiaalia suomalais-ugrilaisen maailman informaatiokentän kehittämiseksi.  


Galleria


«Takaisin edelliselle sivulle