Uutiset
25/02/2009 Meidän kirjailijamme ulkomailla - julkistamistilaisuus
9.helmikuuta 2009 Udmurtian tasavallan kansalliskirjastossa pidettiin kuuden nuoren udmurtilaisen runoilijan runokokoelmien julkistamistilaisuus.
Kirjat on julkaistu Virossa Sukukansaohjelman puitteissa. Ohjelma on suunniteltu Venäjän federaatiossa ja Latvian tasavallassa asuvien uralilaisten alkuperäiskansojen kielten ja kulttuurien tukemiseksi.
Se on ensimmäinen kerta, kun udmurtilaisten runoilijoiden teokset on julkaistu yhtenä kirjana ei ainoastaan alkukielellä, vaan myös venäjäksi, viroksi ja englanniksi.
Kokoelmien kirjoittajat ovat Aleksei Arzamazov, Ljyza Badretdinova, Larisa Mardanova, Larisa Orehova, Nadežda Ptšelovodova ja Zinaida Rjäbinina. He kaikki ovat luovia ihmisiä ja jokaisella on oma ainutlaatuinen lyyrinen tyyli. Kaikki kokoelmien jälkisanat ovat suomalais-ugrilaisten kirjailijoiden kansainvälisen yhdistyksen peheenjohtajan Arvo Valtonin kirjoittamia. Hän antoi hyvin tunnepitoisen arvion nuorien runoilijoiden tuotannosta: ”Lukiessani udmurtilaisen Ljyza Badretdinovan runoja minä uskon rakkauteen ja tämän tunteen puhtauteen; Larisa Orehova on yksi sekä muodon että sisällön johdonmukaisimmista uudistajista udmurtilaisessa tai ehkä jopa koko suomalais-ugrilaisessa runoudessa”.
Kuuluisat tiedemiehet, yhteiskunnalliset vaikuttajat, lehtimiehet, opiskelijat, kirjailijoiden maanmiehet, kaikki runoilijoiden lahjakkuutta ihailevat tulivat tutustumaan ainutlaatuisiin julkaisuihin. Paikalla läsnä olleet runoilijat, Ljyza Badretdinova, Larisa Orehova ja Zinaida Rjäbinina, lukivat omia runojaan tilaisuuteen kokoontuneille henkilöille.
Kirjaston vieraat lausuivat paljon lämpimiä sanoja tilaisuuden sankareille. Suomalais-ugrilaisten kirjailijoiden kansainvälisen yhdistyksen hallituksen jäsen, filologian kandidaatti Viktor Šibanov sanoi, että on tärkeä antaa nuorille udmurtilaisille kirjailijoille ja runoilijoille mahdollisuuksia julkaista omia teoksiaan ja tutustuttaa lukijat kansalliskirjallisuuden uutuuksiin. Monet tilaisuuden osanottajista puhuivat kirjastojen merkittävästä roolista kansalliskirjallisuuden edistämisessä: nimenomaan kirjastot toimivat yhdyssiteenä kirjailijan ja lukijan välillä.
Galleria
